Ajokorttisi ei ehkä riitä kevytperäkärryn vetoon!

Autoilijoiden keskuudessa on runsaasti epätietoisuutta perävaunun vetämisestä. Voi olla yllätys, ettei B-luokan ajokortti riitä kaikkien henkilö- tai pakettiauto ja kevytperäkärry-yhdistelmien vetämiseen.

Hämmennystä, epätietoisuutta ja vääriä uskomuksia. Kevytperävaunujen käyttöön liittyvät säännökset ja eritoten ajokorttivaatimukset ovat monelle autoilijalle tuntemattomia.

Autoliitto muistuttaa tuoreessa mökki- ja kesälomakauden alla julkaistussa tiedotteessaan, että kevytperävaunujen ajokorttivaatimuksiin liittyen voi yllätyksenä tulla muun muassa se, että B-luokan ajokortti ei riitä kaikkien henkilö- tai pakettiauto ja kevytperäkärry-yhdistelmien vetämiseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikä ihmeen luokittelumassa?

että perävaunun luokittelumassalla tarkoitetaan suurinta teknisesti sallittua pyörien välityksellä maahan kohdistuvaa massaa. Tätä massaa käytetään ajoneuvoluokan määrittämisessä. Kevytperävaunujen luokittelumassa on enintään 750 kg ja niiden ajoneuvoluokka on O1.

Isolle osalle nykyään myytävistä kevytperävaunuista, eli O1-luokan ajoneuvoista, on määritelty suurimmaksi sallituksi kokonaismassaksi 825 kg ja suurimmaksi sallituksi akselimassaksi 750 kg. Koko kuormauskyky hyödynnettäessä peräkärryt on siis kuormattava niin, että renkaiden kautta tiehen kohdistuu enintään 750 kg ja loput 75 kg kohdistuu aisapainona auton vetokoukkuun.

Auton rekisteritiedoissa maksimipaino

Auton rekisteritiedoissa määritelty maksimipaino jarruttomalle perävaunulle rajoittaa kuitenkin usein kärryn koko kapasiteetin käyttöä. Lisäksi on huomattava tarkastaa, paljonko auton vetokoukulle saa kohdistua pystykuormaa eli aisapainoa. Asia selviää ajoneuvon teknisistä tiedoista tai koukunvalmistajalta. On huomattava, ettei vetokoukkuakaan pidä kuormittaa suunniteltua enempää.

Kokonaismassat määrittelevät

Pelkkä B-luokan ajokortti oikeuttaa ajamaan ajoneuvoyhdistelmää, jossa on B-luokan vetoauto ja hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg. B-ajokortti oikeuttaa vetämään B-luokan vetoautolla myös kokonaismassaltaan yli 750 kilon painoista peräkärryä siinä tapauksessa, että ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa ei ylitä 3 500 kiloa.

– Rekisteritiedoissa ilmoitetut suurimmat sallitut kokonaismassat määrittelevät ajo-oikeuden riittävyyden. Jos perävaunun suurimmaksi sallituksi kokonaismassaksi on rekisteritiedoissa määritelty 825 kg, B-luokan ajokortilla kyseistä O1-luokan perävaunua saa vetää vain, jos yhdistelmän kokonaismassa ei ylitä 3 500 kiloa. Tämä painoraja tulee helposti vastaan, jos vetoautona on esimerkiksi iso maastoauto tai pakettiauto, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ohjeistaa.

Jos taas perävaunun suurin sallittu kokonaismassa on korkeintaan 750 kg, sitä saa B-luokan ajokortilla vetää B-ajokortilla ajettavalla, enintään 3 500 kilon painoisella ajoneuvolla. Yhdistelmä voi tällöin olla korkeintaan 4 250 kilon painoinen. Sillä, onko perävaunu tyhjä vai kuormattu, ei ole vaikutusta ajo-oikeuden riittävyyttä pohdittaessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luokittelu- ja kokonaismassa eri asioita

Teppo Vesalainen kertoo, että Autoliittoon on tullut paljon tiedusteluja kevytperävaunujen vetämisestä.

– Usein autoilijoilla menevät luokittelumassa ja kokonaismassa sekaisin. Osa autoilijoista on siinä uskossa, että B-luokan ajokortti oikeuttaa vetämään mitä tahansa O1-luokan perävaunua millä tahansa henkilö- tai pakettiautolla.

– Jos halutaan vetää kokonaismassaltaan 825 kilon painoista kevytperävaunua henkilö- tai pakettiautolla siten, että yhdistelmän kokonaismassa ylittää 3 500 kiloa, tarvitaan joko B/96- tai BE-ajokortti, Vesalainen kertoo.

Moottorin tekemä väistökoe: kuskista voi tulla matkustaja

Muutosta on tuonut myös uusi tieliikennelaki. Kesäkuun alusta alkaen luokittelumassaltaan korkeintaan 750 kg:n painoisten perävaunujen suurin sallittu nopeus – tiekohtaisen rajoituksen salliessa – henkilö- tai pakettiautolla vedettäessä on nyt 100 km/h. Tämä koskee siis myös kokonaismassaltaan 825 kilon painoisia perävaunuja.

Suurinta sallittua nopeutta ajaminen ei kaikissa tilanteissa ole kuitenkaan järkevää – kukaan ei kiellä ajamasta peräkärryn kanssa 80 km/h tai hiljempaa, jos se tuntuu turvallisimmalta vaihtoehdolta. Perävaunun käyttäytyminen lujaa ajettaessa voi esimerkiksi väistötilanteessa yllättää autoilijan, kuten kävi ilmi Moottorin tekemässä peräkärryjen väistökokeessa.

Väistökoe osoitti, miten vetoauton kuljettajasta tulee matkustaja. Katso video väistökokeesta.

Moottorin peräkärryjen väistökoe on luettavissa kokonaisuudessaan vain Moottori-lehdestä 6/2020, jonka voi ostaa digitaalisena irtonumerona Lehtiluukun kautta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Autoliitto