Älykkäät liikennevalot testissä Helsingissä – turha odottelu punaisissa historiaa?

Helsingin Suutarilassa on tänä kesänä testissä MarshallAI:n ja Dynniq Finland Oy:n kehittämä ratkaisu liikenteen ohjaamiseen, joka vähentää punaisissa valoissa odottamista.

Älyratkaisu havaitsee konenäön avulla kulkuvälineet ja kevyen liikenteen käyttäjät risteyksissä. Kun älyratkaisu huomaa, että tielläliikkujia ei ole tulossa suunnasta, jolle valot palavat vihreinä, ratkaisu ohjaa vaihtamaan vihreät toiselle suunnalle, jos sieltä on tulossa liikkujia. Toinen testissä oleva ratkaisu optimoi rakennusten energiankäyttöä tekoälyn avulla. Pilotit ovat osa kansainvälistä AI4Cities-hanketta, jonka tarkoituksena on vähentää päästöjä kaupungeissa.

Ratkaisu poistaa kuolleita sekunteja, joina tielläliikkuja odottaa valojen vaihtumista punaisissa liikennevaloissa turhan takia. Muuten se ei vaikuta tielläliikkujien toimintaan. Tavoitteena on paitsi liikenteen parempi sujuminen ja ruuhkien helpottaminen, myös liikenteen päästöjen leikkaaminen 3–8 prosentin edestä.

– Tieliikenne vastaa yksinään yli neljänneksestä EU-alueen päästöistä. Suurin osa kaupunkien liikennepäästöistä muodostuu silloin, kun ajoneuvot pysähtyvät ja kiihdyttävät risteyksistä. AI4Cities-hankkeessa kehitetty ratkaisu alentaa näitä päästöjä merkittävällä tavalla, ilman negatiivisia vaikutuksia yhdellekään liikenteen käyttäjälle, MarshallAI:n toimitusjohtaja Marcus Nordström sanoo.

Kansainvälinen AI4Cities-hanke tähtää kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen erityisesti liikkumisessa ja energiasektorilla. Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki koordinoi hanketta.

– Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä, ja tämä hanke tukee tavoitetta osaltaan, projektipäällikkö Kaisa Sibelius Forum Virium Helsingistä kertoo.

Rakennusten energiankulutus ja päästöt alas tekoälyn avulla

AI4Citiesillä on käynnissä Helsingissä myös toinen pilotti, jossa optimoidaan puolestaan kiinteistöjen energiankulutusta. Pilotti tehdään Kaisaniemen ala-asteella ja Stadin ammattiopiston tiloissa Meritalossa. Rakennusten energiankulutusta voidaan suunnitella ja aikatauluttaa tekoälyn avulla optimoidusti etukäteen, kun tiedetään, milloin uusiutuvaa energiaa on saatavilla, milloin kiinteistöjä käytetään ja miten sää vaikuttaa energiantarpeeseen.

Esimerkiksi kiinteistön lämmitys ja ilmanvaihto pyritään kohdistamaan ajalle, jona uusiutuvaa energiaa on saatavilla eniten. Rakennuksen ollessa tyhjillään lämmitys, ilmastointi ja viilennys voivat olla pois päältä. Optimointi ei kuitenkaan vähennä rakennuksen käyttömukavuutta.

Ratkaisun on kehittänyt BEE-konsortio, jossa ovat mukana suomalainen Eeneman Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu ja saksalainen Unetiq GmbH. Ratkaisun odotetaan pudottavan kiinteistöjen energiankulutusta ja päästöjä noin 15 prosenttia. Energiatarpeen vähetessä syntyy myös taloudellista säästöä.

– Helsingin päästöistä 56 prosenttia tulee kiinteistöjen lämmityksestä ja noin 15 prosenttia sähkönkulutuksesta. Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen on olennainen osa kaupungin päästövähennysten saavuttamista. BEE-konsortion ratkaisulla voidaan tukea kaupungin tavoitteita. Eri käyttäjäryhmille voidaan toteuttaa kojetauluja, joilla havainnollistetaan kiinteistöjen sisäilman laatua, energiankulutusta ja energian säästö- ja päästövaikutuksia, Eeneman Oy:n toimitusjohtaja Tapio Toivanen kertoo.

Uudet päästöjä vähentävät ratkaisut testissä kuudessa Euroopan kaupungissa

AI4Cities-hankkeen tarkoituksena on löytää kaupunkien hiilidioksidipäästöjä vähentäviä tekoälyratkaisuja. Hankkeella on tänä kesänä pilotteja Helsingin lisäksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa, Pariisissa, Stavangerissa ja Tallinnassa. AI4Cities on vienyt läpi prosessin, jonka aikana yritykset ovat edenneet prototyyppien suunnittelusta testausvaiheeseen. Jatkoon on valittu parhaimmat kulloisestakin vaiheesta. Nyt menossa olevaan testausvaiheeseen pääsi 7 yritystä.

Alun tarjouskilpailuun tuli lähes sata tarjousta yrityksiltä ympäri Eurooppaa. AI4Cities on varannut pilotointeihin rahaa yhteensä 1,45 miljoonaa euroa.

Lähde ja kuva: Forum Virium Helsinki