Ars Electronica -tiedekeskus Linzissä – koko perheen löytöretki

Itävallassa sijaitseva Ars Elecronica on hieman erilainen tiedekeskus. Se pistää oikeasti ajattelemaan, etenkin kun keskuksen ytimessä on uusi teknologia ja sen mahdollisuudet – mutta myös haasteet.

Autoloman varrelle on aina hyvä pistää korvan taakse hienoja kohteita sadepäivien varalle. Erilaisia teknologioita käytännöllisin esimerkein hienosti esittelevä Ars Electronica soveltuu hienosti koko perheen kohteeksi: se ei pelkästään kerro teknologian mahdollisuuksista vaan myös kyseenalaistaa monia etenkin tekoälyyn liittyviä asioita.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tieteen ja taiteen liitto

Ars Electronica on perustettu vuonna 1979, kun maailma alkoi ottaa entistä isompia teknisiä kehitysaskeleita parantuneiden ja ennen kaikkea edullisemmaksi muuttuneen tietotekniikan myötä.

Tieteen ja taiteen liitto on kiehtova, ja Ars Electronica keskittyy vahvasti taiteen, teknologian ja yhteiskunnan välisiin yhteyksiin. Keskus myös hallinnoi monialaista mediataiteen tutkimus- ja kehittämislaitosta, joka tunnetaan nimellä Futurela.

Nykyisin keskus toimii upeassa vuonna 2009 avatussa komeassa ja Tonavan varrella sijaitsevassa rakennuksessa. Rakennus ei ole jättikokoinen, mutta tarjoaa kuitenkin erilaisia näyttelytiloja noin 3000 neliömetrin verran.

Tähän päälle tulevat vielä tutkimus- ja kehitystoiminta, työpajat sekä konferenssitilat. Alakerrassa sijaitseva suurin näyttelytila on kooltaan noin 1000 neliömetriä. Siellä keskitytään mm. bioteknologiaan, robotiikkaan, nopeaan prototyyppien rakentamiseen ja ihmiskehoon. Tila on jaettu neljään ns. laboratorioon.

Brain-Lab keskittyy ihmisen aivoihin, havaitsemiseen ja lääketieteen edistysaskeliin. Bio-Lab keskittyy biotekniikkaan ja sen sovelluksiin. Fab-Lab käsittelee 3D-tulostimia ja uusien raaka-aineiden luomia mahdollisuuksia luoda nopeasti prototyyppejä. Ja Robo-Lab käsittelee tietenkin robotiikkaa. Vaateteollisuudessa älyvaatteet ovat puolestaan kasvava trendi. Tulevaisuudessa vaate muokkautuu yhä enemmän käyttäjänsä tarpeiden ja tyylin mukaan.

Ars

Varsin taiteellisessa (Ars) ja elektroniikkaan keskittyneessä tiedekeskuksessa kun ollaan, moneen näyttelyyn liittyy vahva näkökulma teknologian käytöstä taiteessa. Esimerkkejä tietokoneiden käyttöä taiteen luomisessa valaistaan mm. David Bowien ja hänen kehittämänsä Verbasizer-teknologian avulla.

Elektronista ja konemusiikkia esitellään useiden esimerkkien avulla. Kuulokkeista voi herkistellä vanhoja muistoja mm. Kraftwerkistä, Brian Enosta, Jean Michel Jarresta, Pink Floydista… Mukana on myös vanhempia esimerkkejä jo 1950- ja 60-luvuilta. Teknologian ja tietokoneiden kehitystä musiikin ja taiteen luomisessa käydään läpi myös kronologisesti pidemmältä ajanjaksolta. Voin luvata, että ahaa-elämyksiä tapahtuu…

Ja jos ette sitä tienneet, jo Mozart loi satunnaista musiikkia. Kahden arpakuution avulla luotiin lyhyitä nuotteja yhdistelemällä satunnaisia sävellyksiä.

Ja paras tapa tutustua uusiin luoviin työkaluihin on tietysti kokeilla niitä itse. Tätä varten on Open Soundstudio. Kokeile tietokoneella säveltämistä ja tuota omaa musiikkia tai uusia äänimaisemia. Teknologia mahdollistaa uudenlaisen luovuuden.

Vierailija voi luoda myös satunnaista musiikkia, johon virtuaalinen robotti reagoi ja tanssii sen mukana.

Teemana tekoäly

Päänäyttelytilassa keskitytään tällä hetkellä vahvasti tekoälyyn. Mitä se itse asiassa on? Ja mitä me tiedämme ihmisälystä? Kuinka älykäs tekoäly voi olla siihen verrattuna? Ja mikä tärkeintä: millaisia vaikutuksia tämän alan kehityksellä on yhteiskuntaamme?

Se on kuitenkin varmaa on, että tekoäly on jo muuttanut arkeamme – vaikka olemmekin vielä isomman muutoksen edessä. Algoritmit ovat jo pitkään tukeneet/hallinneet meitä monilla eri aloilla, kuten autonomisessa ajamisessa, turvatekniikassa, markkinoinnissa – sekä ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa.

Näitä ilmiöitä käydään läpi havainnollisin esimerkein; kuten esimerkiksi, että kasvojen tunnistus toimii eri tavoin erilaisissa ihmisryhmissä. Järjestelmän todennäköisyys osua oikeaan vaaleaihoisen ihmisen kohdalla on selvästi suurempi kuin tummaihoisen kohdalla.

Tieto lisää tuskaa, mutta myös vähentää sitä. Teknologian ymmärtäminen auttaa siihen sopeutumisessa siihen. Kävijä voi tutustua mm. siihen, miten koneet näkevät maailman, mikä auttaa hahmottamaan, miten koneoppiminen tapahtuu. Myös syväväärennökset (deep fake) aukeavat Ars Electronicassa uudella tavalla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaikki yhdessä

Luonto ja ilmasto puhuttaa ihmisiä myös. Tätä aihetta lähestytään Connected Earth -näyttelyn avulla. Sen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kaikki on yhteydessä toisiinsa: maapallo, luonto, teknologia, materiaalit, kasvisto ja eläimistö – sekä tietysti myös me ihmiset; kaikki syvästi toisiinsa kietoutuneina sekä jatkuvasti toisiaan muokaten.

Näyttely kokoaa yhteen taideteoksia ja tieteellisiä hankkeita, jotka käsittelevät luonnon, ihmisen infrastruktuurin, ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen välisiä monimutkaisia suhteita. Näyttely antaa paljon pohdittavaa mm. valtamerien ja jäätiköiden tilasta. Koralliriuttojen tila ei esimerkiksi Suomessa ole kovin isosti esillä, mutta tällä on iso vaikutus valtamerien tilaan.

Näyttelytilan vaikuttavin esine on kuitenkin pieni kuutio, jonka sisällä on kasveja. Tiiviin kuution sisällä kasvit muodostavat hengitettävän ilman. Kävijä voi hengittää tätä ilmaa pienen luukun kautta. Samalla kasvit saavat ihmisiltä hiilidioksidia. Elämme symbioosissa.

Aihe on tietenkin etenkin nyt erittäin ajankohtainen, kun maailma muuttuu vauhdilla – eikä välttämättä maapallon kannalta hyvään suuntaan. Vallalla on tällä hetkellä hyvin itsekeskeinen kulttuuri. Siksi erilaisten näyttelyjen herättämät ajatukset ovat tärkeitä. Kun näemme itsemme osana suurempaa kokonaisuutta, löydämme ehkä motivaation toimia – paitsi itsemme myös maapallon sekä tulevien sukupolvien hyväksi.

Visuaalinen pläjäys

Keskuksen vaikuttavinta antia on iso 16 x 9 metrin kokoinen, kolmiulotteinen, 50 miljoonan pikselin resoluution tarjoava projektio: Deep Space 8K. Se tarjoaa uudenlaisen näkökulman ja ulottuvuuden virtuaalitodellisuuteen. Seinälle ja lattialle heijastetaan eri kellonaikoina erilaisia projektioita. Kokemus on melkoinen.

Ars Electronica on useine erilaisine näyttelyineen vaikuttava kokemus, joten siellä käymiseen kannattaa varata aikaa useampi tunti. Keskittyminen on tunnetusti nykypäivänä vaikeaa, ihmisten huomiosta ja mielenkiinnosta kilpaillaan niin monilla asioilla. Siksi paljon löydettävää ja elämyksiä tarjoava tiedekeskus on hieno kohde. Ja jaettu kokemus on tunnetusti paras kokemus.

Ars Electronican kotisivut: https://ars.electronica.art/news/en/