Asiantuntija: henkilöautojen lataus kehittyy huimaa vauhtia Suomessa

Suomessa on esimerkiksi Norjaa tiheämpi henkilöautojen latausverkosto eli 32 täyssähköautoa yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohden.

Suomen teillä liikkuu n oin 2,8 miljoonaa henkilöautoa. Hyvä vertailukohta Suomeen on Norja, jossa noin 2,9 miljoonan autoyksilön henkilöautokannasta jo noin viidesosa on täyssähköautoja. Norja on maailman johtavia maita liikenteen sähköistymisessä, mutta Suomen tilanne ei kalpene ainakaan latausverkoston tiheyden näkökulmasta.

Norjan latausverkosto on varsin kattava: maassa on tätä nykyä noin 70 täyssähköautoa yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohden.

– Suomessa tuo suhdeluku on kuitenkin 32 autoa yhtä latauspistettä kohden, sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä huomauttaa.

Suomen ja muidenkin maiden liikenteen sähköistymiskehitystä seuraava Heikkilä työskentelee Energiateollisuus ry:ssä, joka edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.

Moottori kirjoitti tammikuussa Norjan tilanteesta otsikolla Asiantuntija sähköautoista: Suomi yltää Norjan tasolle – siihen menee vain pidempi aika.

Suomi hyvässä EU-vauhdissa

Eurooppaa koskeva kunnianhimoinen latausverkoston tihentämistavoite eli EU-päätöspöydissä viimeistelyssä oleva AFIR-asetus tuo mukanaan direktiivin, joka on tarkoitus muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan. Voimaan tullessaan se määrittää kaikille jäsenmaille yhteiset suuntaviivat suurteholatauksen ja latauskenttien suhteen.

Ja kuten Moottori vastikään uutisoi, Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun AFIR-asetuksesta, jolla pyritään kohentamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä.

Suomi haluaa olla ehdottomassa eturivissä, kertoi liikenne- ja viestintäministeriö 29.3.

Ulostulon mukaan ”Jotta julkisen latauksen tarpeet voitaisi täyttää muuallakin kuin pääteiden varsilla, asetetaan ohjelmassa tulevaa AFIR-asetusta tiukemmat tavoitteet. Tällä pyritään varmistamaan, että latausinfraa rakentuu kaikkialle Suomeen.”

Sopu vahvistetaan vielä ministerineuvoston kokouksessa.

Suomi on kannattanut yhteisiä, kunnianhimoisia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien infralle eri liikennemuodoissa. Suomelle on ollut tärkeää, että sitovat velvoitteet tieliikenteen sähkölataustavoitteille huomioisivat harvaan asutut vähäliikenteiset alueet, joilla välimatkat ovat pitkiä.

Heikkilän mukaan olemme hyvin EU-tavoitteiden vauhdissa jo nyt päätieverkostollamme.

– Suomessa henkilöautojen latausinfra kehittyy huimaa vauhtia, eivätkä AFIR-asetuksen vaatimukset tule olemaan haaste henkilöautojen latauskenttien ja -ratkaisujen suhteen, Heikkilä erittelee.

Tulevia vaatimuksia arvioitaessa täytyy Heikkilän mukaan muistaa, että kukaan ei halua vaatia rakennettavan latausinfraa, jolle ei ole käyttöä.

– Nämä suunnitelmataloutta muistuttavat latausinfran vaatimukset ovat kehityksen nopeuttamista, jonka lopullisena tavoitteena on latausinfran rakentuminen markkinaehtoisesti.

Hyvänolontunne vaarallista

Suomi on Heikkilän näkemyksen mukaan liikenteen sähköistymisessä – ainakin toistaiseksi – eturivin maita, suhteutettiin latausinfra sitten sähköautojen määrään tai maantieteelliseen kattavuuteen.

– Mutta kehitys on tapahtunut aivan viime aikoina. Täytyy muistaa, että täyssähköautojen määrä henkilöautokannasta on edelleen vain pari prosenttia. Eli 98 prosenttia autokannasta on tankattavia, Heikkilä kiteyttää.

Hänen mukaansa Suomessa on pidettävä huoli, että kiristynyt taloustilanne ei liikaa hidasta autojen sähköistymistä ja latausinfran rakentumista.

– Hyvään tilanteeseen ei saa tuudittautua.

Pullonkauloja riittää yhä

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio tähdentää, että

henkilöautokannan sähköistymisen kannalta olennaista on, että latauspisteiden määrä kehittyy jatkossakin ladattavien autojen määrän mukana.

Hän ottaa esiin latauksen kannalta hankalia pullonkauloja.

– Niitä ovat vanhat kerrostalot, kadunvarsipysäköinnin yhteydessä oleva lataus sekä raskaan kaluston vaatimat megawattitason latauskentät. Kuorma-autokaluston osalta tärkeää olisi saada riittävä suurtehoinen latausverkosto.

Henkilöautojen julkinen latausinfra kehittyy Kallion mukaan sitä vastoin hyvää vauhtia markkinaehtoisesti.

Kallion arvion mukaan Suomi on sähköautojen latausinfran osalta melko vahva EU-vertailussa.

– Toki sähköautojen määrän lisääntyessä, infraa pitää jatkuvasti kehittää.

Suomi sähköautomaa-Norjan tasolle?

Kun kysyin Heikkilältä arvioita, voisiko Suomi kenties joskus tulevaisuudessa yltää Norjan tasolle henkilöautoliikenteen sähköistymisessä, hän arvioi mahdollisuudet myönteisiksi, kyse on vain aikajänteestä.

– Kyllä voidaan ja ylletään, mutta siihen vain menee pidempi aika. Autonvalmistajat ovat päätöksensä jo tehneet ja muutosta ei pysäytä enää mikään, Heikkilä linjaa.

Päästövähennystavoitteet karkaavat?

Autoalan Tiedotuskeskus on muistuttanut, että autokannan nykyisellä uusiutumisvauhdilla liikenteen päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta.

Viime vuonna täyssähköautojen osuus kasvoi noin 18 prosenttiin rekisteröinneistä. Autokannassa oli vuoden 2022 lopussa noin 45 000 täyssähköautoa ja noin 105 000 ladattavaa hybridiä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa linjattujen kansallisten tavoitteiden mukaisesti Suomessa tulisi vuonna 2030 olla käytössä jo 700 000 ladattavaa autoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja.

Autoala ennakoi, että ensirekisteröintien määrä kasvaa tänä vuonna 98 000 henkilöautoon ja 13 000 pakettiautoon – kuluvan vuoden ensirekisteröintilukemat siis jäänevät selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa maltillisemmiksi.

Ladattavien autojen osuus kasvoi viime vuonna hieman yli 8 prosenttiin autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupasta.

Yön yli latausta kaikille

EU-tavoitteet tarkoittavat myös, että vuonna 2030 pitäisi löytyä jokaiselle täyssähköautolle latauspiste myös yön yli tapahtuvaan lataukseen.

Norjan autoliitto NAF on arvioinut, että Norjassa autojen latauksesta 70–80 % hoituu kotona tai vapaa-ajan asunnoilla, 10–15 % työpaikalla ja 10–15 % julkisilla latauspaikoilla.

– Suomen tilanne on aika lailla samankaltainen latausarjen ratkaisujen suhteen, Heikkilä arvioi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Energiateollisuus ry, Norjan autoliitto NAF, Norks elbilforening, Norjan tieliikenneneuvosto, Autoalan Tiedotuskeskus, Valtioneuvosto / Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2022, liikenne- ja viestintäministeriö / jakeluinfraohjelmaluonnos

a:7:{i:0;s:6:"133420";i:1;s:6:"126269";i:2;s:6:"131703";i:3;s:6:"103929";i:4;s:5:"90084";i:5;s:6:"134007";i:6;s:6:"111314";}