Autoilija, tiedätkö miten toimia, jos tiessä on kuoppa tai muu ongelma? Mihin ongelmasta tulisi ilmoittaa?

Liikenteen asiakaspalvelu käsittelee 60 000–70 000 yhteydenottoa vuosittain.

Kuoppa tiessä, murtunut tien reuna, asvaltin pintaan revennyt pitkittäisrailo, yllättävä painuma, eläimen raato tiellä, rikkoutunut liikennemerkki, vaarallisen liukas sillankansi, auraamatta jäänyt lumipeite…

Liikenteessä voi sattua monenlaista yllättävää ja autoilijalle voi tulla eteen monenlaisia vaaranpaikkoja, joista olisi hyvä kertoa eteenpäin, jotta ongelma saadaan hoidetuksi ja jotta kanssa-autoilijat voisivat välttää vaarat.

Mutta tiedätkö, minne tulisi ottaa yhteyttä ja miten?

Asiakaspalvelupäällikkö Suvi Aho ELY-keskuksesta kertoo, että oikea paikka yhteydenotoille on Liikenteen asiakaspalvelu. Se on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalvelu.

Valtakunnallinen asiakaspalvelu on oikea taho, jota kautta autoilija voi antaa palautetta havainnoistaan ja kokemuksistaan liikenneympäristössä. Kysymysten lisäksi toivottua ovat kehitysehdotukset.

Liikenteessä voi tapahtua mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Jos autoilija jättää kysymyksen havainnostaan tien kunnosta, niin koska hän saa asiantuntijoiltanne vastauksen?

– Kysymyksiin ja kehitysehdotuksiin vastataan usein samana tai seuraavana arkipäivänä. Joskus asian selvittäminen vaatii vähän pidemmän aikaa, kun tarvitsemme siihen lisätietoa asiantuntijoilta. Silloin pyrimme vastaamaan noin viikon kuluessa, Aho kertoo.

Mikä on siis viive kysymyksestä vastaukseen, jos kysymys jätetään vaikka lauantai-iltana?

– Viikonlopun aikana tulleisiin kysymyksiin vastataan luonnollisesti vasta arkipäivinä.

Aho taustoittaa, että iso osa tien kunnossapitoon liittyvistä ilmoituksista välitetään suoraan kunnossapitourakoihin ympäri vuorokauden. Näitä ovat vaikkapa ilmoitus auraamattomasta tai liukkaasta tiestä, liikennettä vaarantava päällystevaurio, kaatunut liikennemerkki tai puuttuva kaivon kansi.

– Silloin asiakas ei saa välttämättä muuta vastausta kuin kiitosviestin heti palautteen jättämisen jälkeen. Viestissä kerrotaan, kuinka asia etenee. Jos asiakas jättää sähköpostiosoitteensa, hän saa sähköpostiinsa seurantalinkin, jonka kautta hän voi seurata käsittelyn etenemistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yhteystapoja on useita!

Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylän kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden. Viesteihin vastataan arkipäivisin kello 8–16.

Puhelinpalvelu palvelee kaikkina arkipäivinä kello 9–15 numerossa 0295 020 600. Chatin virtuaalineuvoja palvelee asiakkaita 24/7. Virtuaalineuvoja auttaa asioinnin alkuun yleisimmissä aiheissa ja ohjaa oikean tiedon äärelle. Keskustelu voidaan palveluaikana eli välillä kello 9–15 siirtää asiakasneuvojalle.

Chat-palvelu löytyy palautevayla.fi:n ”Palauteväylä” ja ”Kysy neuvoa” -osiosta sekä ELY-keskuksen liikenne-aiheisilta sivuilta.

Asiakaspalvelu käsittelee kirjallisia yhteydenottoja arkipäivisin kello 8–16 välisenä aikana.

Jos kyse on välittömästi toimenpiteitä vaativasta, liikenteen turvallisuutta vaarantavasta teiden ongelmasta, on ympäri vuorokauden avoinna oleva Tienkäyttäjän linja (puhelinnumero 0200 2100) oikea paikka kertoa ongelmasta. Tien käytön estäviä ongelmia ovat esimerkiksi kookas esine tai eläimen raato tiellä, mäkeen jumittunut raskas ajoneuvo tai jos tie on vaarallisen liukas vaikkapa tunnelin tai sillan kohdalla.

Tienkäyttäjän linja on liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tuottama palvelu.

Jopa satatuhatta yhteydenottoa vuodessa

Suvi Aho kertoo, että Liikenteen asiakaspalvelu käsittelee vuosittain 60 000–70 000 yhteydenottoa. Tämän lisäksi Palauteväylä-portaalin kautta välitetään 20 000–30 000 yhteydenottoa suoraan kunnossapitourakoihin.

Ahon mukaan puhelinpalvelu on aina vain kaivattu palvelu, jonka kautta kysyjä tavoittaa vuoden kaikkina arkipäivinä ihan oikean ihmisen, joka kohtaa ja kuuntelee.

Auraus ja liukkaus puhuttavat

Ajokelit vaikuttavat autoilijoiden yhteydenottojen määriin: mitä kurjemmat kelit, sen enemmän yhteydenottoja. Esimerkiksi runsaat sateet, myrskyt ja lumimyräkät aiheuttavat piikkejä yhteydenottomääriin.

Pohjoisimmassa Suomessa on jo talviset olosuhteet, ja eteläiseenkin Suomeen tuli jo ensimmäinen kevyt lumipeite, joten auraus ja liukkaudentorjunta kyselyttää ja tuottaa palautetta.

Palautteen sisältö muuttuu vuodenaikojen mukaan. Käsillä olevaan vuodenaikaan kysyjiä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, millaisin käytännöin aurausviittoja asetetaan ja kerätään talven jäljiltä pois.

Keväällä etenkin sorateiden kelirikko ja talven hiekoitushiekkojen poistaminen pyörätieltä puhuttavat yhteydenottajia. Sekin kiinnostaa autoilijoita, miten tulisi toimia, jotta näkemisen estävä rehottava pusikko tai muu kasvillisuus saataisiin raivattua risteyksen tai liittymän luota.

Kesällä palautetta kertyy muun muassa teiden päällysteiden kunnosta ja tietöiden liikennejärjestelyistä. Syksyllä koulujen alkaessa ja iltojen pimetessä pinnalle nousevat liikenneturvallisuuteen ja tievalaistukseen liittyvät asiat.

– Myös joukkoliikenneasiat kiinnostavat syksyllä, kun opiskelijat alkavat kulkea uusiin opiskelupaikkoihin ja osa pyöräilijöistä siirtyy joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vahingonkorvauksetkin mietityttävät

Ympäri vuoden neuvoja udellaan lupa-asioissa sekä vahingonkorvausten hakemisessa – tai mistä autoilija saa selville siltojen alituskorkeudet. Netin Palauteväylän kautta selviää vastaus siihenkin, voiko tien eri puolilla olla eri nopeusrajoitus – samalla kohdalla?

– Myös asemalaitureilta ja rataliikenteen matkustajainformaatiosta, eli laiturialueiden näytöistä, kuulutuksista ja opasteista tulee palautetta vuodenajasta riippumatta, Aho taustoittaa.

Robottiautoilu kyselyttää

Aivan uusiakin kysymysten aiheita tulee esimerkiksi ajoneuvotekniikan kehittyessä.

– Yksi uusi aihealue on ajoneuvojen automaatio, kuten liikennemerkkien tunnistimet ja kaistavahdit. Joskus liikennemerkit tai tiemerkinnät aiheuttavat erikoisia tilanteita automaatiolle. Keväällä esimerkiksi vaalimainosten numerot saatettiin tulkita nopeusrajoitukseksi, Aho kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto