10.6.2020 Ajoneuvot Autoilun aikakone: sattumuksia Toyota-maahantuonnissa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Vuonna 1981 jälkiasenteiset takaistuimen turvavyöt työllistivät tuotepäällikköä. Lento Tokioon puolestaan kesti Alaskan kautta kokonaisen vuorokauden. Kuten juttusarjamme aiemmista osista on voinut lukea, toimin Toyotan maahantuojalla Korpivaaralla henkilöautojen tuotepäällikkönä vuosina 1978–1982. Monine tehtävineen se oli varsinainen yleismies Jantusen pesti: henkilöautoja oli Toyotalla laaja valikoima Starlet-pikkuautosta maastureihin saakka. Vuonna 1981 turvavyöt tulivat pakolliseksi myös takapenkille. Niiden junaileminen kaikkiin Suomessa varastossa oleviin ja myyntiin tuleviin uusiin Toyota-henkilöautoihin oli laaja projekti, mikä onnistui täydellisesti. Muun muassa autoveroteknisistä syistä Toyotassa käytettiin Suomessa valmistettuja turvavöitä, joita valmisti K. Hartwall. Firma alkoi valmistaa turvavöitä jo vuonna 1959 Sipoon Söderkullassa Gumbostrandissa, vuodesta 1986 alkaen nimellä Oy Autoliv-Klippan Ab ja vuodesta 1994 Oy Klippan Ab. Niinpä tuotepäällikkönä ollessani kuskasin noiden neljän vuoden aikana jokaisen uuden Toyota-henkilöautomallin ensimmäisen Suomeen tulleen autoyksilön Gumbostrandiin. Veljekset Leo ja Bror Martin loihtivat hetkessä sopivat turvavyöt uusiin malleihin: todellista teknistä osaamista! Myös käynnistyvässä Suzuki-maahantuonnissa riitti Korpivaaralla haastetta. Vuonna 1981 tulivat ajovalonpesimet pakollisiksi. Siinä olikin askar ankara: Suzuki Alto sekä Carry olivat pieniä autoja, eikä tehdas ollut aikaisemmin toimittanut valonpesimiä lainkaan. Korpivaaran huoltopäällikkö Yrjö Ahon huoneessa oli kymmeniä erilaisia muovisäiliöitä, joita sitten yritettiin sovittaa piskuisten Suzukien moottoritilaan. Lopulta sopiva säiliö löytyi, ja homma onnistui. Nykyäänhän lainsäädäntö on muuttunut eivätkä pesimet enää ole pakollisia, mikäli valaisimen referenssiluku ei ole liian korkea. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Uuteen nousuun Kun aloitin talossa vuonna 1978, jenin kurssi oli korkealla ja Toyota-mallisto ikääntynyttä, ja myynti olikin heikonpuoleista ennen kuin Tercel, Corolla E70 ja Hiace Diesel esiteltiin. Ennen muuta Corollan ja myös muiden mallien uudistukset kasvattivat markkinaosuutta. Oman dieselmoottorin esittely nosti Toyotan pakettiautojen ykkösmerkiksi kauaksi aikaa ohi Ford Transitin pitkän menestyksekkään kauden. Korpivaara oli hyvä talo vaikeinakin aikoina. Fordilla johtotehtävissä Brysselissä kannukset hankkinut toimitusjohtaja Juhani Ahdekivi osasi luotsata firmaa eteenpäin, ja vuonna 1980 kannattavuus oli jo huippuluokkaa. Korpivaaralla on vielä perinteistä perheyrityksen henkeä: työntekijöille ja heidän perheilleen järjestettiin erityisiä päiviä, jolloin koko perhe pääsi tutustumaan firman toimintaan ja toimitiloihin Korsossa. Lähimmät esimieheni, markkinointijohtaja Mikko Ennevaara ja markkinointipäällikkö Markku Tamminen, osasivat motivoida. Tuotepäällikkö tarvitsikin tukea, sillä tuotevalitukset tulevat useimmiten juuri tuotepäällikölle. Milloin valitti piirimyyjä, milloin vaativa asiakas tai lehdistö tuotteen heikoista ominaisuuksista tai suoranaisista vioista. Tuotepäällikön oli hyvä olla myös kentällä aluemyyntipäällikköjen mukana, jolloin sai suoraan tietoa siitä, mikä tuotteissa on hyvää ja missä olisi parantamisen varaa tuotekehitystä varten. Japaniin kolmella pompulla Korpivaaralla satsattiin myös henkilöstön koulutukseen. Vuonna 1980 kuusi henkilöä, aluemyyntipäälliköt ja tuotepäälliköt, osallistuivat viikon kestäneeseen Toyotan markkinointiseminaariin Japanissa. Mielenkiintoinen kurssi antoi vankat perustiedot tuotantomenetelmien ja laadunvarmistuksen taustoista sekä katsauksen Japanin kotimaan automarkkinoihin piirimyyjävierailuineen. Matkustaminen Japaniin oli tuolloin hidasta ja hankalaa. Suorien lentojen puuttuessa 1980-luvun alkupuolella matka Helsingistä Tokioon kesti ja kesti: ensin liityntälento Helsinki-Vantaalta Keski-Eurooppaan tai Kööpenhaminaan, jossa koneen vaihto, sieltä yhdeksän tunnin lento Alaskaan, jossa parin tunnin tekninen välilasku, sitten Alaskasta Tokioon 7–8 tuntia. Matkan kokonaisajaksi muodostuikin noin 24 tuntia. Myöhemmin tullut suora lento olikin todellinen helpotus: vuodesta 1983 Finnair alkoi lentää DC10-30 ER (Extented Range) -koneilla Helsinki-Vantaalta pohjoisnavan ylitse suoraan Tokioon, ja lentoaika lyheni tuulista riippuen 13–14 tuntiin. Nykyään, kun voidaan lentää Venäjän ylitse, suoran Helsinki–Tokio-yhteyden lentoaika on kutistunut noin 10 tuntiin. Lisäksi Finnair lentää useampaan kohteeseen Japanissa, muun muassa Nagoyaan ja Osakaan, mikä helpottaa jatkomatkustusta maassa. Teksti: Timo Turkula Kuvat: Toyota ja Timo Turkulan arkisto Lue lisää Kaikki artikkelit 1.5.2024 Ajoneuvot Tiesitkö, että halvimmillaan täyssähköisen Bugattin puikkoihin pääsee vain noin 30 000 eurolla? 30.4.2024 Ajoneuvot Kialta raskaamman sarjan uutisia – ”järjettömän tehokas” EV9 GT ja globaalien markkinoiden Tasman-avolava luvassa alle vuoden sisällä 29.4.2024 Ajoneuvot Mitsubishi ASX faceliftattiin – nyt se on vähän vähemmän identtinen Renault Capturin kanssa 26.4.2024 Ajoneuvot Opel Grandland on nyt täysin uusi – luvassa lisää kokoa ja näköä sekä hurjia lupaava täyssähkömalli 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan – tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 25.4.2024 Ajoneuvot Lamborghini Urus SE kulkee 60 kilometriä sähköllä – ja pauhaa 800 hevosvoiman edestä 24.4.2024 Ajoneuvot Mercedes-Benz G580 with EQ Technology – ei nimi vuoden odotetuinta sähkömonsteria pahenna 23.4.2024 Ajoneuvot 350 000 uutta kotia vuodessa – tätä kaikkea sopii odottaa bestseller BMW X3:n pian koittavalta uudistukselta 21.4.2024 Ajoneuvot Ford Mustang 60th Anniversary Package kunnioittaa alkuperäistä ja ainoaa muskeliautoa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 2.5.2024 Esittely Koeistuttu: Renault Symbioz – ehkä kaikkien perheautojen ei sittenkään tarvitse olla sähköautoja 2.5.2024 Koeajo Koeajo: Mazda CX-30 – kompakti crossover tyylikkäällä ulkomuodolla 3.5.2024 Koeajo Maistiainen: Tesla Model Y Long Range RWD – lisää valinnanvaraa suosikkisähkikseen 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt