Autoilun päästötalkoot etenevät – uhkana polttoaineiden hintojen nousu

Hallituksen aikeet autoilun päästövähennyksistä nytkähtävät eteenpäin: Fossiilittoman liikenteen tiekartta lausuntovaiheeseen. Poliittisia päätöksiä on luvassa jo keväällä, kokonaisuus ja lisätoimien tarve arvioidaan syksyllä.

Liikenteen kasvihuonepäästöt on määrä puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ja yltää nollatasoon vuoteen 2045 mennessä. Näihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut. Poliittisesti vaikeiden ja liikennettä mittavasti koskevien päätösten valmistelu on edennyt askeleen pidemmälle.

Haastetta kohti edetään vaiheittain ja liikenne- ja viestintäministeriön johtaman Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän linjausten pohjalta. Hallituksen työrukkanen eli ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi keskiviikkona ja liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti tänään, että suositukset sisältävä tiekartta on valmis lausuntokierrokselle. Tämän jälkeen eri tahoilla on mahdollisuus perehtyä eri suosituksiin ja ottaa niihin kantaa – puolesta tai vastaan.

Moottori käsitteli kaavailtuja päästöjen vähennyskeinoja kattavasti jo viime vuoden lokakuussa.

Kannustimista päätöksiä jo keväällä

Liikenneministeriö paljasti tänään lisää päätöksenteon asioiden kolmivaiheisesta etenemisestä. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on hallituksen mukaa on jo riittävästi tietoa. Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin.

Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa.

Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut, joita kotitaloudet tai yritykset voivat ottaa käyttöönsä ja joihin liittyy merkittävä potentiaali vähentää päästöjä. Vaikutusarviointeja tehtäisiin keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat viimeistään syksyllä 2021. Lisäksi selvitettäisiin, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista.

Kilometrivero kummittelee mukana

Tiekartan kokonaisuus arvioidaan uudelleen syksyllä, jolloin – kuntavaalien mentyä – päätetään myös tarvittavista lisätoimista. Tämä kolmas vaihe edellyttää todennäköisesti poliittisesti kaikkein vaikeimpia päätöksiä ja etujen sovittelua.

Liikenneministeriön aamuisessa tiedotteessa tästä vaiheesta kerrotaan seuraavasti: ”Viimeinen vaihe on ehdollinen. Syksyllä 2021 hallitus arvioisi sitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.”

Ajamiseen perustuva kilometrivero kummittelee siis yhä mukana suunnitelmissa. On arvioitu, että polttoaineiden kansallinen päästökauppa tarkoittaisi fossiilisten polttoaineiden hintojen korotusautomaattia.

Vaikuttaa jokaiseen kotitalouteen

Tavalliselle suomalaiselle ilmastotoimet tarkoittavat liikkumisen edellytysten muuttumista – todennäköisesti myös arkiliikkumisen hankaloitumista ja kallistumista.

Lausuntokierrokselle etenevän tiekartan linjaukset koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden ja -järjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja.

Päästötalkoiden keinojen käyttöönotto tulee vaikuttamaan käytännössä jokaisen kotitalouden arkiseen liikkumiseen ja sen kustannuksiin sekä totuttuihin liikkumistapoihin.

Liikenteen raippakuurin keskiössä ovat polttoaineiden hintojen korotukset, vähäpäästöisten autojen hankintatuet ja ajokilometrien kuristaminen. Keinoista osa on keskenään valinnaisia, osa samanaikaisia.

Nopeita muutoksia esimerkiksi autokannan suhteen ei ole odotettavissa. Suomen autokanta on iäkästä, eikä monellakaan autoilijalla ole vaihtoalttiudesta huolimatta taloudellisia mahdollisuuksia vaihtaa nykyistä kulkuneuvoaan uuteen ja pihimpään: esimerkiksi sähköautot ovat uusina hinnakkaita, eikä niitä ole vielä laajasti tarjolla käytettyinä.

Polttoaineiden hinta noussee

Liikenne- ja viestintäministeriön viime vuoden lokakuussa julkistamassa vaikutustenarvioinnissa päästövähennyskeinojen tehokkuudesta ja kustannuksista kävi käytännössä ilmi, että hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta ei tule toteutumaan ilman fossiilisten polttoaineiden hinnannousua.

Tavallisia suomalaisia autoilijoita edustavan Autoliiton mukaan ilmastotoimien pitää perustua puolueettomiin ja perusteellisiin vaikutusarviointeihin, jotta tiedetään, miten eri toimenpiteet vaikuttavat kotitalouksien ja yritysten toimeentuloon.

Vahva runko ilmastotoimien keinovalikoimassa on fossiilisten polttoaineiden kulutuksen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Ja kulutuksen kuristamiseksi on ollut esillä tuttu keino: polttoaineiden hintojen korotus.

Työtarpeinen liikkuminen autoillen on monelle välttämättömyys, eikä joukkoliikenne ole likikään kaikkialla Suomessa ratkaisu arkiliikkumisen tarpeisiin. Autoliitto onkin tuonut esiin, että polttonesteiden hintojen mahdollinen nousu luo uhkakuvia, eikä kyse ole vain liikenteestä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on muistuttanut, että Suomessa liikennepolttoaineiden hinta on eurooppalaisellakin mittapuulla varsin korkealla tasolla.

– Jos polttoaineiden hinnat nousevat, on sillä seurauksensa. Se voi ehkäistä taloudellista toimeliaisuutta, jota tulisi pystyä edesauttamaan koronakriisin jälkeisessä Suomen rakennustyössä.

Autoala on puolestaan muistuttanut, että Suomessa autoliikennettä ei monissa tapauksissa ole mahdollista tai taloudellisesti tai ympäristön kannalta mielekästä korvata muulla kulkutavalla tai kuljetusmuodolla. Huolenaiheena on, että päästötalkoissa taloudellisen ohjauksen keinot kohdentuvat epäoikeudenmukaisesti niihin liikkumis- ja kuljetustarpeisiin, joille ei ole tarjolla vaihtoehtoja.

Henkilöautoilun osuus 9 prosenttia

Asioiden suhteuttamiseksi on hyvä mieltää, ettei tieliikenne ole ainoa päästölähde: haitallisten päästöjen aiheuttajia ovat esimerkiksi energiateollisuus, meriliikenne ja asuinrakennusten lämmitys.

Kaikki liikennemuodot huomioiden liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, selviää Suomen Ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tiedoista. Tieliikenteen osuus päästöistä on noin 17 prosenttia. Henkilöautoliikenteen osuus puolestaan on noin 9 prosenttia.

Yksityisautoilijat maksavat aiheuttamistaan päästöistä jo nykyisin osuutensa raskaahkon verotuksen kautta. Muun muassa autovero ja ajoneuvoveron perusvero perustuvat ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen määrään.

Auton käytöstä aiheutuva hiilidioksidipäästö vertautuu suoraan ajamiseen käytettyyn polttoainemäärään ja polttoaineen hiilisisältöön. Autojen hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet merkittävästi autotekniikan kehittyessä. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan uusien autojen päästöt ovat 2010-luvulla vähentyneet noin 3,6 % vuodessa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto