Autoliitto: autoveron poisto rivakoittaisi autokannan nuorentumista

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kannattaa autoveron poistamista ja muistuttaa, että veron poistaminen parantaa ostovoimaa erityisesti uusien ja uudempien käytettyjen autojen kaupassa.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kannattaa autoveron poistamista ja muistuttaa, että autovero nostaa uusien autojen hankintahintoja.

– Veron poistaminen parantaa ostovoimaa erityisesti uusien ja uudempien käytettyjen autojen kaupassa. Kauppa lisääntyisi ja autokanta uudistuisi nykyistä nopeammin.

Autokannan nuorentuminen tarkoittaisi myös päästöjen vähentymistä. Autoliitto on tähdentänyt, että tiukkoihin päästötavoitteisiin voidaan yltää, mutta se vaatii rivakkaa autokannan uudistamista.

Pasi Nieminen muistuttaa, että tänään käyttöön otettava henkilöauto on nykyolettamalla keski-ikäinen vuonna 2033 ja poistuu käytöstä vuonna 2042.

Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta uudistavan työryhmän tänään julkistetussa loppuraportissa päädytään ehdottomaan polttoaineverojen korottamista tehokkaimpana päästöohjauskeinona. Työryhmän kaavailuissa ajoneuvoveron aleneminen kompensoisi polttoaineveron nousun keskimäärin kotitalouksille. Vaikutus kuitenkin riippuisi ajamisen ja polttoainekulutuksen määrästä. Verorasitus kasvaisi nykyisestä sellaisilla kotitalouksilla, jotka ajavat paljon, ja vastaavasti verotus kevenisi vähän ajavilla.

Autoliiton Niemisen mukaan polttoaineiden verotuksessa tulee seurata EU-maiden verokehitystä ja sopeutua siihen.

– Nyt Suomessa verotetaan keskimääräistä enemmän. Biopolttoaineiden käyttöä tulee tukea alemmalla verokannalla.

Nieminen kiteyttää, että tiukat päästötavoitteet asettavat asiat uuteen järjestykseen. Mukaan tulee useita tekijöitä, jotka nostavat oman auton käyttökustannuksia.

– Jotta suomalaiset pysyisivät jatkossakin liikkeessä, niin jatkuvan verojen korottamisen sijaan, pitäisi katse kääntää siihen, miten jatkossakin oman auton käyttö on taloudellisesti mahdollista, Nieminen linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Suomessa ei tarvita km-veroa"

Työryhmä on kilometriveron suhteen samoilla linjoilla kuin Autoliitto.

– Ei Suomen kokoisessa maassa tarvita ajettuihin kilometreihin ja paikannukseen perustuvaa verotusjärjestelmää, Nieminen toteaa.

Työryhmän mukaan paikannukseen perustuvien kilometriverojärjestelmien investointi- ja käyttökustannukset olisivat liialliset. Työryhmä ei raportissaan pidä kilometriverotusta ”perusteltuna fiskaalisena keinona”, sillä esimerkiksi ajoneuvoverotuksen avulla valtio pystyy keräämään verotuloja selvästi pienemmillä veronkantokustannuksilla.

– Veronkannon kustannukset ovat tärkeä asia veronmaksajien kannalta, verot halutaan maksaa lyhentämättöminä, eikä niin, että järjestelmän ylläpidon kulut syövät merkittävästi verokertymää.

Satelliittipaikannukseen perustuvaan kilometriverotukseen liittyvien huomattavien epävarmuuksien takia raportissa todetaan, että tällä hetkellä ei ole riittäviä edellytyksiä päättää tällaiseen verotustapaan siirtymisestä. Selvitys km-veroista kuitenkin käynnistyy, kuten valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) linjasi raportin tiistaisessa julkistustilaisuudessa.

– Pidän luontevana, että tulevaisuudessa polttoainelitrojen verottamisesta siirryttäisiin ajettujen kilometrien verottamiseen. Näin kaikki autoilijat olisivat kerryttämässä verotuloja riippuen siitä, missä ajavat ja onko esimerkiksi joukkoliikennettä saatavilla. Uuden verojärjestelmän luominen vaatii jatkotyötä. Käynnistän selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta, jonka tulosten perusteella voidaan tehdä päätöksiä tulevaisuuden liikenneveromallista, Vanhanen kertoo.

Suomen veroaste korkealla

Suomalainen liikenteen verotus on Niemisen mukaan yksityisautoilijan näkökulmasta kireätä.

– Suomi kuuluu henkilöautoliikenteen verotuksessa selkeästi kireimmin verotettujen maiden joukkoon.

Ollaanko siis jo nyt yksityisautoilijan liikkumisen kulujen näkökulmasta kipurajalla?

– Tämä on vaikea kysymys ja kipuraja lienee jokaisella erilainen. on kuitenkin selvää, että kun hinnat nousevat niin yhä useammalle raja tulee vastaan. Monelle ja monilla automatkoilla ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja olemassa.

Niemistä korpeaa myös epäsuhta, jossa valtio saa liikenteestä vuosittain verotuloja noin 8 miljardia euroa ja vastaavasti noin miljardi euroa käytetään tienpitoon.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus 2,5 prosenttia

Suomen teillä liikkuvasta henkilöautoista noin 70 prosenttia on bensiiniautoja ja 28 prosenttia dieselautoja. Dieselautojen osuus uusien autojen myynnistä oli vielä noin puolet vuonna 2008, mutta niiden osuus on laskenut tällä vuosikymmenellä yhtäjaksoisesti ja on enää noin 15 prosenttia.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on toistaiseksi vain noin 2,5 prosenttia henkilöautokannasta.

Uusien henkilöautojen myynnistä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on kuitenkin alkuvuonna 2021 ollut jo yli neljänneksen. Selvästi suurin osa näistä on lataushybridejä.

Suomalaisten henkilöautot ovat iäkkäitä: liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä ilman museoautoja oli kuluvan vuoden alussa 12,1 vuotta. Pakettiautojen keski-ikä oli 12,9 ja kuorma-autojen 13,6 vuotta.

Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä oli vuonna 2020 noin 21,3 vuotta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:1:{i:0;s:5:"94826";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy