Autoliitto: Dieselautojen käyttövoimavero on aikansa elänyt

Vaikka dieselistä maksetaan bensiiniä alempaa polttoaineveroa, niin jakeluvelvoitteen aiheuttamat hinnankorotukset painottuvat dieselpolttoaineeseen.

Autoilun päästöjen vähennyskeinoksi hallitus on päättänyt kiristää nestemäisten polttoaineiden jakeluvelvoitetta tulevina vuosina nopeassa tahdissa.

Autoliitto varoittaa, että kiristys on vaarassa nostaa polttoaineiden, erityisesti dieselin, kuluttajahintoja kymmenillä senteillä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan jakeluvelvoitteen nostamista ei pidä tehdä liian nopeasti ennen kuin biokomponenttien saatavuus on riittävällä tasolla.

– Kaikki saatavilla olevat biopolttoaineet menevät joka tapauksessa kaupaksi ja kiristyvä jakeluvelvoite nostaa hintoja entisestään. Nyt on tärkeintä huolehtia polttoaineiden kohtuullisesta hintatasosta ja varmistaa kotitalouksien ja yritysten toimeentulon edellytykset, Nieminen linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korotus painottuu dieseliin

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö tuo esiin, että dieselistä maksetaan bensiiniä alempaa polttoaineveroa, mikä on perusteena sille, että dieselautoista maksetaan vuotuista käyttövoimaveroa. Jakeluvelvoitteen aiheuttamat hinnankorotukset painottuvat kuitenkin dieselpolttoaineeseen eli dieselautoilijat osallistuvat päästötalkoisiin isolla rahalla.

– Ajoneuvoveron käyttövoimavero onkin dieselin kohdalla aikansa elänyt ja siitä tulisi luopua, jyrähtää Autoliitto.

Sähköautojen käyttövoimavero väärä signaali

Käyttövoimaveroa maksetaan kaikista autoista, jotka käyttävät muuta kuin bensiiniä polttoaineenaan – myös muun muassa kaasu- ja sähköautoista.

Autoliitto kummeksuu käytäntöä.

– Se, että sähköautoista maksetaan käyttövoimaveroa, on väärä signaali päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sama koskee kaasuautoja, joihin tankataan nykyisin käytännössä vain biokaasua, Nieminen toteaa.

Näkökulma: voittajia, häviäjiä ja väliinputoajia

Liikenteen käyttövoimamurroksessa on voittajia, häviäjiä ja väliinputoajia. Mihin ryhmään yksityisautoilija kulloinkin kuuluu, riippuu tarkastelun ajankohdasta ja oman ajoneuvon käyttövoimastakin – sekä autorahoituksen vaikutuksesta kotitalouden käyttövaroihin.

Autoilija ei ole kuitenkaan ikuisesti tuomittu johonkin näistä ryhmistä ja on tilanteita, joissa autoilija kuuluu samaan aikaan useampaankin ryhmään. Esimerkiksi sähköautoilija on voittaja, jos verrokkina on polttomoottoriauto ja lasketaan vertailumielessä vain paljonko ajetut kilometrit maksavat bensiinillä tai sähköllä.

Toisaalta polttomoottoriautoilija on voittaja sähköautoilijaan verrattuna, jos painotetaan sitä, paljonko on auton hankintahinta: polttomoottoriautoilija saa vastaavan autoluokan ajoneuvon sähköautoilijaa edullisemmin.

Käytettävissä olevien tulojen mukainen kotitalouksien realiteetti on myös se, että autot ostetaan käytettyinä: moni suomalainen ei koskaan tule ostamaan itselleen autoa uutena.

Dieselautoilijoiden kukkarolla

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö on nostanut esiin huolen: nestemäisten polttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristäminen nostaa polttoaineiden kuluttajahintoja tulevina vuosina kymmenillä senteillä.

Autoliitolla on kehityskulun vuoksi selkeä näkemys valtiovallalle.

Käyttövoimavero on autoilijoiden edustahon mukaan dieselin kohdalla aikansa elänyt.

Vaikka dieselistä maksetaan bensiiniä alempaa polttoaineveroa, niin jakeluvelvoitteen aiheuttamat hinnankorotukset painottuvat dieselpolttoaineeseen.

Kyse oikeudenmukaisuudesta

Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta: moni dieselautoilija on päätynyt käyttövoimaan siitä syystä, että se on ollut järkevä, luotettava ja paljon ajettavia kilometrejä kohden edullisin vaihtoehto omaksi kulkuneuvoksi.

Ja moni on hankkinut dieselautonsa pitkäaikaiseksi matkakumppaniksi. Dieselautoilla ajetaan vielä pitkään Suomen teillä, sillä suomalaisten henkilöautojen keski-ikä on liki 13 vuotta ja romutusikä yli 20 vuotta.

Ja vaikka uusien dieselautojen myynti – ymmärrettävistä syistä – on ollut laskusuunnassa viime vuodet, dieselautojen osuutta Suomen henkilöautokannasta kasvattaa käytettyjen autojen maahantuonti: suuri osa käytettynä maahantuoduista autoista on dieselkäyttöisiä.

Dieselautojen osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista oli vuonna 2021 yhä 27,5 prosenttia. Samana ajankohtana dieselautojen osuus ensirekisteröineistä oli 10,8 prosenttia ja käytettyinä maahantuoduista henkilöautoista 36,2 prosenttia.

Marko Jokela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luulot pois autoilusta -podcastissa Autoliiton vaalitavoitteet

Tuoreimmassa Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcastin jaksossa käsitellään Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön eduskuntavaalitavoitteita. Podcast on kuunneltavissa veloituksetta mm. Spotifyssa. Kaikki Luulot pois autoilusta podcastit löytyvät myös osoitteesta www.autoliitto.fi/podcastit.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:6:"130832";i:1;s:6:"130395";i:2;s:6:"131823";}