Autoliitto: päästövähennysraportissa ei juuri uutta – kustannukset nousevat

Liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän väliraportti liikenteen päästövähennyksistä ei tarjoa uusia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo Autoliitto.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuoden alussa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Huomioon otetaan liikenteen korjausvelan vähentäminen, kehittämisinvestoinnit, digitalisaatiokehitys ja päästövähennystavoitteet.

Työryhmä, jonka toimikausi on 28.2.2017–28.2.2018, oli tarkoitus antaa raportti liikenteen päästövähennystoimenpiteistä perjantaina 18. elokuuta, mutta se julkistettiin vasta nyt.

Lisää autoilijan kustannuksia

Autoliiton mielestä työryhmän väliraportti jäi ennakko-odotusten mukaan hyvin ympäripyöreäksi. Työryhmä ei esitä mitään merkittäviä uusia ajatuksia rahoituspuolelle eikä keinovalikoimaan.

Joka tapauksessa tarvittavilla toimilla on taloudellisia vaikutuksia kansalaisten ja yritysten toimeentuloon, mikä myös raportissa myönnetään.

– Helppoa ja halpaa ratkaisua ei ole, ja esitetyt toimenpiteet nostavat kaikkia kustannuksia, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Väliraportissa esitetty biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen 30 prosenttiin on kunnianhimoinen tavoite, joka on määritelty jo kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Tavoitetta toteutettaessa on syytä huomioida, että se nostaa polttoaineiden hintoja 15–30 senttiä litralta.

Autoliiton mukaan tämä hinnannousu on huomioitava polttoaineveroista päätettäessä, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse.

Liian vähän kantaa

Väliraportin mielenkiintoisia pointteja ovat muun muassa tuet täyssähköautojen hankintaan ja latauspisteiden rakentamiseen. Lisäksi työryhmä haluaa selvittää mahdollisuutta muuttaa työsuhdeautokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja esittää, että vähäpäästöisten autojen hankintaa edistettäisiin myös verotuksen keinoin.

Autoliiton mukaan väliraportissa ei oteta kantaa verotasoihin eikä siihen, miten muun muassa esitettyjen verovähennysten sekä ajoneuvoveron ja polttoaineverojen ohjausvaikutuksia käytettäisiin ja millaisia tulonjakovaikutukset olisivat.

Ruuhkamaksut nousivat jälleen työryhmän väliraportissa esiin keinovalikoimia listattaessa, mutta yksimielisyyttä asiasta ei saatu.

Autoliitto muistuttaa, että ruuhkamaksuja on selvitetty eri näkökulmista viimeiset kolmekymmentä vuotta. On tärkeää huomioida, että uusien veromallien käyttöönotto lisää byrokratiaa ja vähentää verotulojen keräämisen tehokkuutta.

– Päästöporrastettujen ruuhkamaksujen kohdalla pitää olla varovainen, ettei sorruta Norjan tekemiin virheisiin. Siellä varakkaat ihmiset hankkivat perheeseen toisen tai kolmannen auton saadakseen vapaata kaistaa ja muita etuja käyttöönsä. Nyttemmin muillakin on varaa hankkia sähköauto, mutta niiden tukemiseen on panostettu miljardeja euroja. Norjassa sähköautoista ei makseta autoveroa eikä arvonlisäveroa, minkä lisäksi ne saavat runsaasti muitakin etuja, kuten oikeuden käyttää julkisen liikenteen kaistoja, Nieminen sanoo.

Monipuolinen, mutta liian lavea

Parlamentaarinen työryhmä esittää energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen liikenteen osalta 16 miljoonaa euroa, mikä merkitsee noin kolmea euroa suomalaista kohti vuosittain seuraavan neljän vuoden ajan.

– On hyvä tiedostaa, että tuollaisella summalla ei saada mitään suuria muutoksia aikaiseksi. Päällimmäisenä jäi mieleen, että raportissa on jokaiselle jotakin, mutta ei kenellekään merkittävästi mitään. Hyvää on se, että suunnittelussa ei liikaa panosteta yhden teknologian ratkaisuun, Nieminen arvioi.

Lähde: Autoliitto Kuvituskuva: Santeri Petrell/Moottorin arkisto

Lue lisää aiheesta:

Autoliitto: Suomi epäonnistui edunvalvonnassaan