Autoliitto: polttoaineiden hinnannousu hyydyttäisi koronaelvytystä

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen pelkää liikennepolttoaineiden mahdollisen hinnannousun haittaavan kotitalouksien ja yritysten taloudellista toimeliaisuutta koronakriisin jälkeisessä tilanteessa.

Hallituksen tilaama tuore Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportti maalaa karua kuvaa siitä, mikä on edessä. Koronakriisin jälkielvytys eli Suomen kärsimien taloudellisten vaurioiden korjaaminen vaatii monenlaisia toimia kuten kulukuuria ja verojen korotuksia. Raportin tavoitteena on auttaa löytämään keinot, joilla Suomi voidaan palauttaa kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Liikenteen osalta raportin liitteessä esitetään harkittavaksi polttoaineiden hinnankorotuksia.

Raporttiin ja sen painotuksiin tutustunut Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ei ole yllättynyt.

– Ei se ole yllätys, että polttoaineverotuksen kiristys nostetaan esiin, kun valtiolla on fiskaalisia tarpeita. Liikenteen polttonesteiden verotus on tuttu, ja valtion näkökulmasta turhankin helppo rahankeruukeino, Nieminen sivaltaa.

Hän muistuttaa, että jo päätetyt polttoaineveron korotukset astuvat voimaan elokuussa ja nyt esitetyt toimet korottaisivat verotusta entisestään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Useita uhkakuvia

Polttonesteiden hintojen mahdollinen nousu tuo Niemisen mukaan useita uhkakuvia.

– Meillä liikennepolttoaineiden hinta on eurooppalaisellakin mittapuulla varsin korkealla tasolla. Jos polttoaineiden hinnat nousevat, on sillä seurauksensa. Se voi ehkäistä taloudellista toimeliaisuutta, jota nimenomaan tulisi pystyä edesauttamaan koronakriisin jälkeisessä Suomen rakennustyössä, Nieminen tähdentää.

Jos esimerkiksi koronakriisin jälkeisessä tilanteessa ihmisten välttämättömät liikkumismenot kuten työssäkäyntimatkojen kustannukset merkittävästi nousevat, on se pois muusta kulutuskysynnästä. Nieminen muistuttaa, että liikkumiskustannukset ovat tarkassa syynissä kotitalouksien lisäksi myös maan yrityksissä, joista valtaosa on pieni ja keskisuuria yrityksiä.

– Koronakriisin jälkeisessä Suomessa voi hyvinkin käydä niin, että taloudellisten rakenteiden muutosten vuoksi monen ihmisen ja yrityksen pitää liikkua työn perässä tai työsyistä aiempaa pidempiä matkoja eri puolilla Suomea.

Vasta ideoita harkittavaksi

Raportin liitteet eivät ole raportin johtopäätöksiä, saatikka päätettyjä asioita, vaan työryhmän työn tueksi eri asiantuntijoilta pyydettyjä muistioita. Liitteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eikä työryhmä ole vielä ottanut niihin kantaa.

Yksi keino saada valtion kirstuun elvytysrahaa olisi poistaa niin sanottuja haitallisia verotukia. Tätä keinoa esittää harkittavaksi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen liitteessään. Ollikaisen mukaan turpeen, dieselin ja maatalouskoneiden polttoöljyn verotukien poisto toisi vuosittain noin puoli miljardia euroa lisärahaa valtiolle. Keino ohjaisi Ollikaisen mukaan myös liikenteen päästöjen vähennykseen.

”Liikennepolttonesteiden hinta on laskenut noin 30–40 snt/l, joten osa hinnan laskusta voitaisiin myös verottaa polttoaineveron muodossa valtiolle, mikä samalla edistää vähäpäästöistä liikennettä”, Ollikainen ideoi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästövähennykset mukana

Ollikainen ottaa liitteessään esiin myös Suomen kansalliset päästövähennystavoitteet, joissa liikenteellä on sijansa. Ollikainen ehdotat hallituksen harkittavaksi pakettia, joka turvaisi päästöjen vähentämisen onnistumisen.

Ollikainen kasvattaisi nykyisiä sähköisen liikenteen latausinfrastruktuurin tukiohjelmia esimerkiksi siten, että ARAn tukiohjelmaa yksityisille sähköautojen latauspisteille jatketaan 100 miljoonan euron rahoituksella.

Sen ohella tulisi järjestää uusi kierros Energiaviraston tarjouskilpailulle julkisten latauspisteiden rakentamiseen, jossa on tarjolla 200 miljoonaa euroa rahaa.

Keppiä ja elvytystä – mutta saako teiden kunnostus lisärahaa?

Raportin mukaan koronakurimuksesta nouseminen tarkoittaa samaan aikaan julkisten menojen leikkaamista, verotuksen kiristämistä, muta myös työllisyyttä ja tuottavuutta tukevia toimia. Raportin mukaan on epäuskottavaa, että kriisin myötä paheneva julkisen talouden kestävyysvaje voitaisiin ratkaista verotusta kiristämällä, ”vaikka sellaiseenkin on nähdäksemme turvauduttava.”

Valtiontalouden sopeuttamistoimet voisivat tarkoittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verokohtelun muutosta: ajamisesta eli liikkumisesta tulisi kalliimpaa.

Raportin mukaan lupaavimmat mahdollisuudet kysynnän ja pitkän ajan kasvun samanaikaiseen vahvistamiseen löytyvät investoinneista infraan eli yhteiskunnan perusrakenteisiin. Kyse voisi olla tie- tai ratahankkeista tai muusta julkisesta rakentamisesta. Suurista ratahankkeista ei kuitenkaan ole niiden pitkäkestoisuuden vuoksi rivakkaan elvytykseen. Tieverkoston kunnostus on tässä suhteessa hyödyllisempi kohde, linjaa raportti.

Autoliiton Pasi Niemiselle on tuttuakin tutumpi kuvio, että ne veroeurot, jotka valtio kerää autoilijoilta ja liikenteestä, eivät palaudu tienkäyttäjien hyödyksi kuin vain joiltakin osin.

– Kyse on valtion rahatarpeen täyttämisestä, joskin tuoreessa raportissa on lohdullisiakin ja kannatettavia kirjauksia kuten ajatus väkevämmästä infraan satsaamisesta.

Niemisen mielestä siltojen korjaaminen ja teiden päällystäminen olisi juuri tässä taloustilanteessa enemmän kuin järkevää.

– Bitumi on edullista, korot alhaalla ja ammattilaisia saatavilla, jolloin tieurakoista syntyy aitoa kilpailua, joka on omiaan pitämään hinnat kurissa.

Nykyisellä rahoitustasolla teiden kunto ei heikkene, muttei kohenekaan.

– Korjausvelkaa on kuitenkin vielä paljon. Vuotuisella 300 miljoonalla eurolla korjausvelkaa saataisiin kurottua kiinni.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Vihriälä–Holmström–Korkman–Uusitalo: Talouspolitiikan strategia koronakriisissä. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:3

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy