Autoliitto: Täyssähköisten työsuhdeautojen veroedun jatko toivottavaa

”Jos veroetua ei jatkettaisi, johtaisi se kahdenlaisiin seurauksiin: osa luopuisi kokonaan työsuhdeautosta, osa vaihtaisi muuhun kuin sähköiseen työsuhdeautoon.”

Sähköautoilu on vakiintumassa Suomen tieliikenteeseen, sillä 54 prosenttia uusista autoista oli ladattavia vuonna 2023, ja erityisesti työsuhdeautoissa täyssähköautojen osuus kasvaa nopeasti. Yksi liikenteen sähköistymisen kiihdyttäjä on ollut työsuhdeautojen veroetu. Käytössä olevan edun mukaisesti täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa ja vähäpäästöisten autojen verotusarvo 85 eurolla kuukaudessa.

Jos nykyinen täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu loppuisi vuoden 2025 jälkeen, se johtaisi Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan epätoivottaviin seurauksiin niin päästöjen vähentämistavoitteiden, liikenteen sähköistymiskehityksen, iäkkään henkilöautokannan nuorentumisen kuin autoilijoiden valintamahdollisuuksien kaventumisenkin kannalta.

– Täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu on mahdollistanut monelle sähköautoon siirtymisen. Jos veroetua ei jatkettaisi, johtaisi se kahdenlaisiin seurauksiin: osa luopuisi kokonaan työsuhdeautosta, osa vaihtaisi muuhun kuin sähköiseen työsuhdeautoon.

Molemmissa tapauksissa mennään Niemisen mukaan kehnompaan suuntaan: työsuhdeautoilija ajaisi autoa, joka olisi päästöjen kannalta huonompi vaihtoehto sekä mahdollisesti myös iäkkäämpi ja turvallisuuden puolesta uutta autoa huonompi ratkaisu.

– Uutta tekniikkaa edustavaan ensimmäiseen sähkökäyttöiseen autoon on helpompi hypätä, kun se on työsuhdeauto. Kynnys omaan hankintaan verrattuna on alempi, Nieminen arvioi.

Tuo käytettyjä sähköautoja tarjolle

Hankintahinnaltaan vastaavia polttomoottoriautoja kalliimpia sähköautoja tulee vielä varsin vähän käytettyinä tarjolle aidoiksi vaihtoehdoiksi heille, jotka haluaisivat siirtyä sähköautoilijoiksi, mutta joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia itselleen uutta sähköautoa.

Työsuhdeautoilijoiden auto- ja käyttövoimavalinnoilla on siten yhden kotitalouden autoilua laajempaa merkitystä. Kun työsuhdeautoilija tekee päätöksensä, tarkoittaa se, että tämä autoyksilö tulee 2–4 vuoden aikajänteellä tarjolle käytettynä autona.

Noin joka viides teillämme liikkuva auto on joko entinen tai nykyinen työsuhdeauto.

Sähköautojen lisääntyminen edesauttaa Suomen liikenteen haitallisten päästöjen vähentämistavoitteisiin yltämistä. Päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tulisi yltää tyystin fossiilittomaan liikenteeseen, mikä tarkoittaisi, ettei Suomen teillä enää käytettäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Valtaosalla palkan päälle

Moottori uutisoi aiemmin autoleasingyhtiö Secto Automotiven tilaamasta selvityksestä, jonka mukaan lähes 80 prosentilla autoedun hyödyntäjistä on työsopimuksessaan kokonaispalkkamalli, jossa autoetu on osa kokonaispalkkaa eikä näin vaikuta lainkaan työntekijän verotettaviin kokonaistuloihin.

Täyssähköisellä tai muulla vähäpäästöisellä työsuhdeautolla ajavalle alennetun veroarvon poistaminen aiheuttaisi 1 000–2 000 euron vuosittaisen lisälaskun. Secton selvityksen vastaajista 53 prosenttia arvioi, että muutos vähentäisi kiinnostusta valita työsuhdeautoksi ladattava tai täyssähköinen auto.

Secto Automotiven teettämä selvitys toteutettiin lokakuussa 2023 ja siihen vastasi yhteensä 270 henkilöä organisaatioista, joilla on käytössään työsuhdeautoja. Selvityksen toteutti tutkimusyhtiö ValueClinic.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on kertonut kannattavansa vähäpäästöisten työsuhdeautojen alennetun verotusarvon poistoa.

Autoalan arvion mukaan verokannuste on lisännyt täyssähköisten työsuhdeautojen rekisteröintejä vuosina 2021–2023 noin 8 300 täyssähköautolla. Vuosina 2024–2025 vaikutuksen ennakoidaan olevan noin 15 000 autoa, mikäli tuki jatkuisi vuoden 2025 jälkeen. Autoalan mukaan yritykset ovat suhtautuneet verokannusteeseen myönteisesti, sillä se soveltuu hyvin yritysten omiin vapaaehtoisiin päästövähennystoimiin.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Autoalan Tiedotuskeskus, Secto Automotive 

a:2:{i:0;s:6:"149707";i:1;s:6:"149132";}