Autoliitto: valtion tapa laskea automatkoja vääristää totuutta

Päivittäisestä matkasta ei voi irrottaa palasia, vaan päivän matkaa on tarkasteltava kokonaisuutena, joka alkaa kotoa ja päättyy kotiin, vaatii Autoliitto.

Autoliitto arvostelee liikenne- ja viestintäministeriön tapaa laskea automatkojen pituuksia. Laskutapa voi ratkaista isoja linjauksia tulevissa liikennepäätöksissä, joten laskelmat pitäisi tehdä niin, että ymmärretään, mitä luvut tarkoittavat.

Asian tärkeyttä korostaa se, että sekä Autoliitto että liikenne- ja viestintäministeriö viittaavat laskelmissaan samaan tutkimukseen, joka on vuonna 2018 julkaistu Liikenneviraston kattava Henkilöliikennetutkimus 2016. Tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen vuorokautinen matkasuorite on 41 kilometriä vuorokaudessa, josta hieman yli 31 kilometriä kuljetaan henkilöautolla. Kulkutapana henkilö- ja pakettiautojen osuus kaikista kotimaan henkilömatkoista on noin 80 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ei pätkäajoa, vaan matkaketjuja

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esitteli viime viikolla toisenlaisia lukuja päivittäisistä ajomatkoista. Hänen mukaansa joka viides automatka on alle kaksi kilometriä ja joka neljäs automatka alle kolme kilometriä. Tämäkin väite on totta samaisen Henkilöliikennetutkimuksen mukaan, mihin myös Autoliitto omat lukunsa perustaa.

Autoliitto arvostelee ministeriön tapaa pilkkoa päivittäinen matkaketju palasiksi ja käsitellä näitä paloja erillisinä matkoina.

– Laskentatapa, jossa päivittäinen matkaketju katkotaan erillisiksi matkoiksi ei anna oikeaa kuvaa suomalaisten autonkäytöstä. Päivittäinen matka koti–päiväkoti–työpaikka–asiakaskäynti–päiväkoti–lähikauppa–koti ei muodostu kuudesta lyhyestä matkasta, vaan yhdestä pitkästä matkaketjusta, muistuttaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

– Poimimalla matkaketjusta lähikauppa–koti -matkaosuus voidaan väittää, että suomalaiset ajavat vain lyhyitä matkoja autolla. Näin voidaan tarkoituksellisesti antaa väärä kuva autonkäytöstä, Nieminen varoittaa.

– Kaikkien suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan etu on, että päätöksenteossa käytetään todenmukaisia tietoja ja tulkintoja liikkumistarpeistamme.

Millä Suomi pidetään liikkeellä?

Autoliitto puuttuu myös tuoreessa lausunnossaan ministeriön tapaan laskea päivittäistä autoilua. Lausunto liittyy vahvasti liikenteen tulevaisuuteen vaikuttavaan valtioneuvoston selvitykseen, mikä koskee EU:n komission tiedonantoa vihreän kehityksen ohjelmasta.

Suomen kansallisena ja kansainvälisesti vertaillen kunnianhimoisena ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen haitalliset kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyrkiminen vaikuttaa merkittävästi suomalaisten arkeen ja liikkumiseen.

– Suomessa henkilöauton käyttö on kaikkein perustelluinta koko Euroopan unioniin verrattuna. Ilmastotavoite on kunnianhimoinen, mutta miten siihen meidän olosuhteissamme päästään? Tämä on vielä täysin auki oleva asia. Päättäjiltä vaaditaan Suomen kansallisten etujen valvomista EU:n neuvottelupöydissä sekä liikenteeseen kohdistuvien ilmastotoimien perusteellista vaikutusarviointia, Autoliiton Pasi Nieminen kiteyttää.

Vaikutusarvioinnissa pitää Niemisen mukaan tarkastella mitä vaikutuksia toimenpiteillä on välillisesti ja välittömästi julkisen ja yksityisen kiinteän omaisuuden arvoon, kansantalouteen, yritysten toimintaan, kotitalouksien toimeentuloon ja ajankäyttöön sekä julkiseen talouteen ja työllisyyteen.

– Oleellinen ja keskeisin kysymys arvioinnissa on, millä Suomi pidetään liikkeellä myös jatkossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yhdeksän prosentin taakka

Pääministeri Sanna Marinin (sd) asettama työryhmä valmistelee parhaillaan tiekarttaa kohti fossiilitonta liikennettä. Tiekartta on määrä julkistaa lokakuun lopulla.

Autoliiton linjauksen mukaan ilmastonmuutos on vakava asia ja sen torjuntaan tulee panostaa. Liikennesektorilla on saavutettavissa merkittäviä päästövähennyksiä, mutta liikenne ei ole likimainkaan ainoa päästöjen aiheuttaja, henkilöautoilusta puhumattakaan.

– Täytyy huomioida, että koko tieliikennesektori tuottaa Suomen kokonaispäästöistä 17 prosenttia ja henkilöautoliikenne yhdeksän prosenttia, Nieminen suhteuttaa.

Verotus ohjaa autohankintoja

Vaikka uusien henkilöautojen ominaisuuksia sääntelevä lainsäädäntö päätetään Euroopan unionin pöydissä, on Suomen omilla toimillakin vaikutusta. Suomi voi kansallisesti verotuksen avulla ohjata autojen käyttö- ja hankintapäätöksiä.

– On syytä huomioida, että uuden tekniikan keskimääräistä nopeampi yleistyminen muissa maissa on toteutettu merkittävillä hankintatuilla, lausunnossa sanotaan.

Autoliitto muistuttaa lisäksi, että tänään käyttöön otettava henkilöauto on nykyolettamalla keski-ikäinen vuonna 2032 ja poistuu käytöstä vuonna 2040.

Vain autokantaa uudistamalla

Päästötavoitteisiin voidaan Autoliiton mukaan yltää, mutta se vaatii rivakkaa autokannan uudistamista.

– Suomi on valinnut tavoitteen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan tavoitteena on säilyttää korkea liikenteen verotuksen taso. Tämä yhtälö vaikuttaa näissä olosuhteissa mahdottomalta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pitkien automatkojen maa

Suomi on Autoliiton mukaan pitkien automatkojen maa – toisin kuin on annettu ymmärtää julkisessa keskustelussa. Autoliiton näkemyksiä tukevat myös tilastotiedot. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Tietilasto 2018 -raportista selviää, että jos liikennekäyttöön rekisteröityjen henkilöautojen vuotuinen ajomäärä jaetaan 365 päivällä, käy ilmi, että autoilla ajetaan joka päivä keskimäärin 41 kilometriä.