Autoliitto: Väyläverkoston yhtiöittämissuunnitelmat pitää julkistaa

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee Suomen väyläverkoston siirtämistä uuden yhtiön hallintaan vuoden 2018 alusta. Faktoja avoimen keskustelun käymiseksi ei kuitenkaan ole.

Autoliitto ottaa kantaa Liikenne- ja viestintäministeriön parhaillaan valmistelemaan liikenneverkon kehittämisen ja rahoituksen uudistukseen. Hankkeen luvataan tuovan muun muassa veronalennuksia, mutta avoimen keskustelun käymistä edesauttavia faktoja on tarjolla vain vähän.

Tavoitteena on perustaa uusi yhtiö (LiVe Oyj), jolle siirtyisivät väylien hoidon, kehittämisen ja ylläpidon tehtävät. LVM:n mukaan yhtiö rahoittaisi toimintansa pääasiassa liikenneverkon käyttöön perustuvilla asiakasmaksuilla. Käytännössä tavoitteena on siirtää valtion omistama liikenneinfrastruktuuri, josta merkittävimpänä tasearvoltaan 14,7 miljardin euron tieomaisuus, uudelle yhtiölle ja alkaa kerätä tienkäytöstä maksua.

Autoliiton mukaan yhtiöittämisessä olisi kyse merkittävästä vallanjaosta ja vallansiirrosta LVM:lle. Valtaa menettäisivät eduskunta ja valtiovarainministeriö.

– Yhtiöittämiseen sisältyy riski, että se etäännyttää päätöksentekoa ja tekee asioista liikesalaisuuksia, kuten Länsimetro Oy:n kohdalla on käynyt. Läpinäkyvyyden näkökulmasta on vielä isommasta asiasta kyse, koska LiVe Oyj tekisi itse investointipäätökset ja vaikuttaisi ratkaisevasti maksuperusteisiin. Keskeinen kysymys onkin se, minkälaista kauppahintaa, voittoa ja osinkoa valtio-omistaja yhtiöltä odottaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Maksuja vai veroa?

Uudistuksen yhteydessä LVM on Autoliiton mukaan sitkeästi puhunut maksuista, ei verosta. Maksun tulee kuitenkin perustua valtion maksuperustelain mukaan sen kohteena olevan suoritteen tai palvelun tuotantokustannuksiin ilman katetta ja voittoa.

Autoliiton käyttämän esimerkin mukaan tiestön kohdalla maksu voisi perustua siihen millaisella ajoneuvolla tietä kulutetaan ja kuinka paljon liikennettä on kuluja jakamassa. Eli raskaan ajoneuvon maksu olisi suurempi kuin kevyen. Vastaavasti vähäliikenteisellä tiellä maksu olisi suurempi kuin vilkasliikenteisellä, koska kustannusten jakajia on vähemmän.

– Maksua ei ole tarkoitettu ohjailuun tai tuottojen uudelleenallokointiin. Esimeriksi tiestöltä kerättyjä maksuja ei voisi käyttää meriväyliin tai Etelä-Suomen tuottoja Lapin tiestölle. Koska ohjailuun liittyy mitä ilmeisimmin poliittista harkintavaltaa, raha on kerättävä veron muodossa, Nieminen toteaa.

Hankkeen valmistelun yhteydessä LVM on vakuuttanut, etteivät autonkäyttäjien kokonaiskustannukset nouse, kun veroja lasketaan ja maksuja nostetaan.

Autoiliitto huomauttaa kuitenkin, että LiVe Oyj:tä perustettaessa mikään lupaus ei tosiasiallisesti sido verotason alentamiseen tai alempana pitämiseen. Jatkossa maksuista päätettäisiin lailla LVM:n esityksestä, mutta tosiasiassa ne olisivat sidottuja yhtiön investointipäätöksiin. Vastaavasti tieliikenteen verot kuuluisivat jatkossakin valtiovarainministeriön valmisteluun.

Koko hankkeen tehokkuutta ja vaikutuksia tulisi Autoliiton näkemyksen mukaan verrata nykyisen verojärjestelmän kustannuksiin ja tuottoihin. Erityisesti sitä tulisi verrata polttoaineveroon, joka on ainoa liikenteen vero, jota maksetaan vain auton käytöstä. Lisäksi se on erittäin tehokas ja edullinen kerätä.

Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Autoliitto korostaa, että LiVe Oyj:tä on markkinoitu sen tuomilla uusilla palveluilla, vaikka palveluista useita on jo olemassa. Lisäksi Autoliitto arvioi, että niitä syntyy markkinaehtoisesti. Huolen herättää se, voiko palvelujen paketointi johtaa siihen, että veronmaksaja pakotetaan ostamaan myös sellaisia liikennepalveluita, joita hän ei varsinaisesti tarvitse?

Autoliiton julkaiseman arvioinnin mukaan valtion olisi syytä vakavasti harkita monopoliasemassa olevan perusinfrastruktuurin pitämistä tiukasti suorassa omistuksessaan ja parlamentaarisessa ohjauksessa.

– LVM:n suunnitelma on toistaiseksi herättänyt enemmän kysymyksiä kuin antanut vastauksia. Keskustelua hankkeesta ei ole juuri käyty, koska mitään keskeisiä tekijöitä ei ole kerrottu julkisuuteen. Tämän kokoisen muutoksen hyvä valmistelu edellyttää perusteellista yhteiskunnallista keskustelua ja laajaa vaikutusarviointia kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan rakenteiden näkökulmasta. Ei ole hyväksyttävää, jos asia pyritään ajamaan läpi ilman kriittistä tarkastelua, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Laajempi arviointi liikenneverkon yhtiöittämisestä on julkaistu Autoliiton verkkosivuilla.

Lähde: Autoliitto Kuva: Moottorin arkisto