Avustinkatras kasvaa

Erilaiset kuljettajaa avustavat järjestelmät yleistyvät kaiken aikaa. Mutta miten ne toimivat eri ajotilanteissa ja miten kuljettajan tulisi toimia, jotta niistä saisi parhaan turvallisuushyödyn?

Kuljettajaa avustavien kehittyneiden ADAS-järjestelmien (Advanced Driver Assistance Systems) tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään onnettomuuteen joutumista tai ainakin lieventämään sen seurauksia. Avustimet tarkkailevat kuljettajan toimia ja korjaavat hänen vääriä tai vaillinaisia ratkaisujaan tiettyyn rajaan asti. Hätäjarrutusavustin esimerkiksi aloittaa itsenäisesti jarrutuksen, jotta törmäystä ei tapahtuisi tai sen seuraukset eivät olisi niin vakavia. Muita avustimia ovat esimerkiksi älykäs nopeusavustin, kaistavahti, hätätilanneavustin ja katveavustin.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa avustimen perustehtävästä: järjestelmän ei ole tarkoitus ajaa autoa, vaan se on kuljettajan tehtävä.

– Järjestelmän olemassaolo ei saa vaikuttaa siihen, kuinka huolellisesti kuljettaja tekee havaintoja tai arvioita. Aina, jos järjestelmä varoittaa tai puuttuu auton hallintaan, on kuljettaja jo tehnyt pahan virheen, Vesalainen painottaa.

Monet avustimet ovat autossa siis kaiken varalta ja toimivat vain tarvittaessa – myös siinä tapauksessa, että kuljettaja ei edes tietäisi kyseisen avustimen olemassaolosta. Oman auton tuntemus on tästä huolimatta tärkeää.

Haluatko jatkaa lukemista?

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Liity jäseneksi Kirjaudu sisään

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.