Hämärällä kolisee – hirvivaara syksyllä suurimmillaan

Hirvivaarasesonki ulottuu syyskuusta joulukuuhun. Riski on suurimmillaan hämärässä ja pimeällä.

Hirvivaara on suurimmillaan syksyn tullen ja metsästyskauden alkaessa. Autoilijan kannattaa olla tarkkana erityisesti hämärän aikaan, mutta hirvistä varoittavia liikennemerkkejä on syytä noudattaa aina, muistutettiin tänään (16.9.) Jyväskylässä järjestetyssä Hirvivaara-seminaarissa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) keskittyi liikennepolitiikkaan.

– Verovaroin kerätty ja budjetin kautta kulkeva raha ei riitä väylänhoidon vaatimiin toimenpiteisiin, Pekkarinen kertoi.

Liikenneturvallisuushankkeisiin varoja on pääasiassa etsittävä muista lähteistä valtion keskittyessä suurempiin murheisiin.

Yksi toimivaksi osoittautunut, mutta lisärahoituksesta varmuudella hyötyvä hanke on nimeltään Hirvimerkki!

Metsästäjäliiton ja Autokoululiiton yhdessä Pohjois-Karjalasta käynnistämä hanke tähtää hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseen kouluttamalla autoilijoita ennakoimaan hirvikolareita, kehittämällä uusia tapoja varoittaa riskialueista ja opastaa, kuinka toimia kolarin sattuessa.

Täysin mahdottomana liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin osallistumista Pekkarinen ei kuitenkaan pidä.

– En uskalla luvata, mutta olen valmis puhumaan asian puolesta. Pitäkää minua ajan tasalla asiasta, matkaansa jatkamaan kiirehtinyt Pekkarinen evästi seminaariin osallistujia.

Hirvivaara kannattaa huomioida

– Hirvet eivät tunne liikennesääntöjä, joten me autoilijat joudumme usein törmäyskurssille niiden kanssa. Kaksi kolmasosaa törmäyksistä tapahtuu hämärän tai pimeän aikana, muistuttaa liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen Keski-Suomen Elystä.

– Hirvieläimistä varoittavat merkit tulee jokaisen huomioida ja ottaa tosissaan, koska ne sijoitetaan oikeasti vaarallisiin hirvien tienylityspaikkoihin.

Ylityspaikat selviävät tilastotiedon ja metsästysseurojen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Arpapeliä merkkien sijoittelu ei ole.

Hirvivaarasta kertovia liikennemerkkejä myös poistetaan teiden varsilta, jos sijainti ei enää vastaa hirvien suosimia kulkupaikkoja. Merkkien paikat tarkastetaan joka toinen vuosi.

Nopeus ratkaisee seuraukset

Hirvikolarin ja ajonopeuden välinen yhteys on Keski-Suomen Ely-keskuksen tilastojen valossa selvä.

– Reilu 30 prosenttia kolareista tapahtuu vähintään 100 km/h rajoitusalueella ja 95 prosenttia vähintään 80 km/h alueella, Anne-Maria Pesonen kertoo.

– Nopeus on merkittävässä roolissa (suhteessa) onnettomuuden seuraamuksiin. Sillä on monesti suurempi merkitys kuin ajoneuvon iällä

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella kulkee seitsemän maantietä. Tilastojen valossa hirvikolareita sattuu eniten Vt 4:llä. Samalla tiellä myös liikennemäärä on suurin.

Myös hirvikannan koolla on vaikutusta onnettomuusmääriin, mutta aivan suoraviivaisia päätelmiä ei voi tehdä, sillä pieni hirvikanta ei automaattisesti tarkoita pientä hirvikolarimäärää. Hirvikannan kokoa säädellään metsästämällä.

Väistä aina takaa

Hirvikolarisesonki ajoittuu syksyyn. Eniten törmäyksiä tapahtuu syyskuun ja joulukuun välissä. Samaan ajanjaksoon ajoittuu myös hirvien kiima-aika sekä hirvenmetsästyskausi.

– Tielle ryntäävän hirven mahdollisuus onkin hyvä pitää mielessä ja hirvi kannattaa aina yrittää ohittaa takapuolelta, muistuttaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

– Perinteisesti hirvistä on varoitettu muille autoilijoille väläyttämällä valoja, mikä on hyvä keino edelleen, mutta nyt haetaan myös älyratkaisuja.

Käynnissä on muun muassa verkottuneiden, eli keskustelevien autojen pilottiprojekti, jossa autoilijat välittävät ajantasaista tietoa toisilleen liikenteen vaaranpaikkojen lisäksi myös hirvistä. Varoitus välitetään autoon esimerkiksi älypuhelimen tai navigaattorin kautta.

1 500 onnettomuutta, satoja loukkaantuneita

Poliisin tietoon tulevia hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu liikenteessä vuosittain noin 1 500. Tilastoimattomia onnettomuuksia on enemmänkin, mutta niiden määrää voi vain arvailla.

Tilastoihin päätyneissä vahingoissa loukkaantuu yli sata ja kuolee muutamia henkilöitä vuosittain. Huippuvuonna 2002 törmäyksiä tapahtui peräti 2828.

Ennätysvuoden jälkeen hirvieläinvahingot liikenteessä ovat vähentyneet selvästi. Aivan viime vuosina määrää kuvaava käyrä on kääntynyt jälleen nousujohteiseksi.

Kolarin jälkipyykkiin kuuluu vahinkojen selvittely. Mahdollisesti loukkaantuneen eläimen jäljitys ja lopetus tapahtuu poliisille tarjottavana suurriistavirka-apuna paikallisten metsästysseurojen kautta.

Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa.

Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin tai hätäkeskuksen antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

Vakuutus korvaa, mutta ei kaikkea

– Ajoneuvon pakollinen liikennevakuutus korvaa liikennevahingossa loukkaantuneiden henkilövahingot. Vapaaehtoisesta vakuutuksesta voi saada lisäturvaa myös omaisuusvahinkojen varalle, Liikennevakuutuskeskuksen lakimies Mari Ryymin muistuttaa.

Valtiolta ei korvauksia heru. Käytäntö loppui vuonna 2009. Sitä ennen valtio maksoi hirvien ajoneuvoille aiheuttamat vahingot omasta pussistaan. Nyt kuluja kattamaan tarvitaan aina erilinen vakuutus.

Hirvikantaa säädellään ampumalla

Hirvenmetsästys alkaa tänä vuonna lauantaina 24. syyskuuta. Jahti saa hirvet liikkeelle.

– Vaikka vastuulliset metsästäjät eivät koskaan aja hirviä kohti tietä, lisää metsästys ja syksyyn ajoittuva hirvien kiima-aika niiden liikkuvuutta, mikä kasvattaa myös hirvikolarin riskiä,  keroo Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.

Metsästys on merkittävin yksittäinen keino säädellä hirvikannan tiheyttä. Osaltaan se auttaa vähentämään myös onnettomuusriskiä.

Ensiaputaidot tärkeitä onnettomuuspaikalla

Kolaripaikalla punnitaan myös ensiaputaidot. Apua on uskallettava tarjota rohkeasti, sillä hirvikolarissa, kuten muissakin liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä uhreista 57 prosenttia kuolee onnettomuuden jälkeisten ensimmäisten minuuttien aikana, ennen kuin ensihoitopalvelu saapuu paikalle.

Ensisijaisen tärkeää on hälyttää paikalle apua ja varmistaa, että uhrit hengittäminen ei ole estynyt. Istuimelleen lyyhistyneellä on suuri riski tukehtua, jos loukkaantunutta ei auteta nopeasti.

– Hätäensiaputaidoilla ja oikeanlaisella toiminnalla onnettomuustilanteessa voidaan pelastaa ihmishenkiä ja antaa psykologista tukea uhreille, muistuttaa Autokoululiiton erityisasiantuntija Rami Lamminen.

Hirvieläinonnettomuuden voi välttää tai ainakin lieventää sen mahdollisesti aiheuttamia vahinkoja  pienentämällä ajonopeutta riskiaikoina aamu- ja iltahämärässä sekä pimeällä. Riskialueen tunnistaa hirvivaara-liikennemerkistä.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen Lähde: Trafi