Kansalaiset ilmastotoimista: autovero pois, autokanta nuoremmaksi

Fossiilisten polttoaineiden verotusta ilmastotoimia arvioiva kansalaisraati ei nostaisi, ”koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa sähköautoon.”

Mitä tavalliset suomalaiset ovat mieltä erilaisista ilmastotoimista, jotka kohdistuvat muun muassa liikenteeseen?

Tietoa louhittiin esiin kansalaisraadin avulla. Turun yliopiston tutkijat toteuttivat keväällä 2021 ilmastotoimia arvioivan puntaroivan kansalaisraadin ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kansalaisraadin näkemyksiä on määrä hyödyntää ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Kansalaisraatiin osallistui 33 satunnaisesti valittua kansalaista, jotka keskustellen arvioivat vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvia toimia. Raatilaiset perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalin avulla ja kuulemalla eri aihealueiden asiantuntijoita.

Oikeudenmukaisia toimia

Kerätyn kansalaisnäkemyksen keskiössä on se, miten vaikuttavia päästövähennystoimia voidaan tehdä kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaisesti. Raatilaiset ottivat kantaa ympäristöministeriön laatimaan toimenpidelistaan mahdollisista kuluttajia koskevista päästövähennystoimista, joista usea koski liikennettä ja liikkumisen edellytyksiä.

– Kansalaisraadilta löytyi ymmärrystä siihen, että Suomessa on paljon eri asemassa olevia ihmisiä, joiden liikkuminen on mahdollistettava päästövähennyksistä huolimatta. Tehtävien päätösten tulisi olla oikeudenmukaisia ja päästövähennyksiin pitäisi käyttää ennemminkin porkkanaa kuin keppiä, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen arvioi kansalaisraadin työskentelyä.

”Autovero tulee poistaa”

• Autoverotuksen ja ajoneuvoverotuksen muuttaminen

Raatilaiset: ”Ajoneuvoverotuksen tulee olla johdonmukainen ja perustua kaikilta osin ajoneuvon päästöihin, mukaan lukien käyttövoimavero. Autovero tulee poistaa, jotta Suomen autokantaa saadaan uudemmaksi. Fossiilittomia polttoaineita käyttävien autojen verotusta tulisi keventää entisestään. Tällä hetkellä käytössä olevia ajoneuvoveron vapautuksia pitäisi laajentaa alueellisen oikeudenmukaisuuden mukaisesti. Esimerkiksi vuosittaisessa ajoneuvoverotuksessa otetaan huomioon alueelliset tekijät: eri säännöt pohjoiseen ja etelään, kuten liikennevakuutuksissa voidaan tehdä.”

Tähän raadin enemmistön muokkaamaan ulostuloon liittyi myös eriäviä kantoja, jonka erään mukaan ”raadissa esitettiin myös vahvasti näkemys, jonka mukaan myös uuden auton hankintahinnan tulisi ohjata ostamaan vähäpäästöisiä autoja. Näiltä osin olen vähemmistön kannalla eli verotuksella pitäisi mielestäni ohjata uusien autojen päästöjen vähentämiseen myös auton hankintahinnan kautta, minkä nykyinen autovero tosiasiallisesti tekee.”

”Hankintatuki käytettyihin täyssähköautoihin”

• Jatketaan täyssähköautojen nykyistä hankintatukea ja korotetaan tukisummaa

Raatilaiset: ”Jotta toimenpide voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti, pitäisi hankintatukea kohdistaa sekä uusiin että käytettyihin täyssähköautoihin sekä laajentaa ladattaviin hybridiautoihin, ilmastotavoitteisiin soveltuvin rajoituksin. Tukea olisi ohjattava myös jakamistalouden kehittämiseen, jotta autoja ei tarvitsisi olla niin paljon, mutta useammalla olisi mahdollisuus käyttää autoa omistamatta sitä.”

”Polttoaineverotus osuus pienituloisiin”

Fossiilisten polttoaineverotuksen nosto

Raatilaiset: ”Fossiilisten polttoaineiden verotusta ei pitäisi vielä nostaa, koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa sähköautoon, mutta jotka kuitenkin autoa tarvitsevat. Polttoaineverotuksen nosto on oikeudenmukaista vasta silloin, kun käytettyjen sähköautojen hinnat ja tarjonta ovat samalla tasolla kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevat.”

”Latausinfraa työntekijöille”

• Jatketaan ja korotetaan yksityisen latausinfran tukea taloyhtiöille. Laajennetaan tuki kattamaan taloyhtiöiden lisäksi myös työpaikat

Raatilaiset: ”Yksityisten lisäksi myös valtion ja kuntien tulee huolehtia kattavasta latausinfrasta työntekijöilleen. Tuen toimeenpanossa on huomioitava muu lainsäädäntö, jotta ei synny mahdollisuuksia väliinputoamisiin. Tuen edellytyksissä tulisi huomioida myös pienyritykset, jotta niillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus rakentaa latauspisteitä. Uusrakentamisessa voitaisiin miettiä latauspisteiden rakennusvelvoitetta. Sähkönsiirtohinnoissa olevat ongelmat tulisi ottaa huomioon, esim. sähkönsiirron korkean hinnan osalta.”

”Jakeluinfratukea haja-asutusalueillekin”

• Jatketaan ja korotetaan liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluinfrastruktuurin tukea

Raatilaiset: ”Tukea on osoitettava tasa-arvoisesti kaikille alueille, myös haja-asutusalueille. Etenkin biokaasun jakeluinfrastruktuuri on riittävästi ulotettava kattamaan koko maa. Biokaasun osalta tulee ottaa huomioon riittävä saatavuus kansalaisille kilpailukykyiseen hintaan.”

Toimien oltava oikeudenmukaisia

Yhteisiksi hioutuneiden näkökantojen lisäksi raatilaisilta kysyttiin avoimia, osallistujien omakohtaisia näkemyksiä.

Loppuraportin mukaan niissä nousee vahvimmin esille se, että oikeudenmukaisten ilmastotoimien on otettava huomioon eri väestöryhmät: erityisesti sosioekonominen asema ja alueelliset erot. ”Toimien vaikutusten epäsuhtaista kohdentumista tietylle väestönosalle, esimerkiksi pienituloisille tai vain vähän päästöjä tuottaville, pidetään epäoikeudenmukaisena.”

Mikä sitten olisi yksilöiden oman arjen kannalta epäoikeudenmukaista?

Epäoikeudenmukaiseksi mainittiin valinnanvapauden kaventuminen ja toimet, joihin yksilön on vaikeaa tai mahdotonta sopeutua. Vastaavasti yksilöllisten elämäntilanteiden huomioiminen ja mahdollisuus tehdä ilmastotekoja itselle sopivalla tavalla liitetään oikeudenmukaisuuteen.

Loppuraportin kiteytyksen mukaan nyt kokeillun kansalaisraadin julkilausuma tuo ilmastosuunnitelman valmisteluun puntaroidun kansalaisnäkemyksen siitä, miten vaikuttavia päästövähennystoimia voidaan tehdä kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaisesti.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:21: Ilmastotoimia arvioivan kansalaisraadin loppuraportti