Kansallispuistoissa liikuttiin 982 kertaa maapallon ympäri

Suomen kansallispuistoissa liikuttiin viime vuonna yhteensä 39,4 miljoonaa kilometriä. Suosituimpia käyntikohteita olivat Pallas–Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin ja Pyhä–Luoston kansallispuistot.

Luontomatkailu sykähdyttää monen suomalaisen sydäntä, eikä ihme. Luonnolla on tarjota erittäin moninaisia elämyksiä ja monenlaisia luontotyyppejä. On saaristoluontoa, tunturimaisemia, havupuumetsiä ja kosteikkoja – sekä myös historiallisesti kiinnostavia paikkoja.

Eri vuodenajat tuovat tuttuihin maisemiin oman lisämausteensa.

Moni haikailee säännöllisesti vaeltamaan, eräilemään, telttailemaan, melomaan, hiihtämään, polkujuoksemaan, maastopyöräilemään, kalastelemaan, linturetkille tai vain rauhoittumaan luontoon – ja irti arjen ja kaupunkien hälystä.

Kansallispuistot ovat merkittävä liikuntapaikka, joissa liikutaan pääosin omin voimin. Kansallispuistoja hoitava Metsähallitus on kerännyt tietoa liikkumisesta 38 kansallispuistosta.

Luvut ovat varsin vaikuttavia: kun kuljettu matka kerrotaan kyseisten puistojen käyntimäärillä, liikkuivat kävijät vuonna 2022 yhteensä 39,4 miljoonaa kilometriä eli noin 982 kertaa maapallon ympäri!

Käyntimääriä seurataan pääsääntöisesti elektronisilla kävijälaskureilla, joiden avulla saadaan tietoa eri reittejä tai maastopalveluja käyttävistä vierailijoista.

Koronalla vaikutusta käyntimääriin

Metsähallituksen mukaan maamme kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna 3,55 miljoonaa kertaa.

Koronavuosina 2020–2021 Suomen kansallispuistojen käyntimäärät lisääntyivät erittäin nopeasti ympäri maata, kun suomalaiset joukolla löysivät oman maansa luontokohteet. Vuonna 2022 huippuvuosien käyntimääriin ei kuitenkaan enää ylletty, kertoo Metsähallitus.

Kansallispuistokäyntien määrä on kasvanut vuoden 2000 vajaasta miljoonasta käynnistä (0,83 miljoonaa) 3,2 miljoonaan käyntiin vuonna 2019. Kysynnän kasvun lisäksi taustalla vaikuttaa kansallispuistojen määrän nousu.

Polttoaineen nousseet hinnat vaikuttivat

Viime vuosi alkoi vilkkaana erityisesti pohjoisen Suomen kansallispuistoissa.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilannetta keväällä. Taloudellinen epävarmuus ja polttoaineiden kohonneet hinnat vaikuttivat kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti kansallispuistoihin, jotka sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista tai kaukana saaristossa, tehtiin aiempaa vähemmän vierailuja. Loppuvuotta vauhditti Lapissa hyvin sujunut joulumatkailu, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta kertoo.

Rohkeasti syvällekin luontoon

Kansallispuistot ovat merkittyine reitteineen, tulistelupaikkoineen ja erätupineen tai maastossa sijaitsevine yöpymiseenkin soveltuvine laavuineen oiva valinta, joka mahdollistaa luontokokemukset erämaisissakin olosuhteissa ilman pelkoa eksymisestä tai vaatimusta huippusuunnistajan taidoista.

Luonnossa matkailevan täytyy toki varustautua sääolosuhteiden ja vuodenaikojen vaatimusten mukaisesti, varata mukaan riittävästi vaatetusta ja ruokatarpeita. Hyvä muistisääntö on myös aina kertoa, milloin on lähdössä ja minne sekä koska on tarkoitus palata takaisin ihmisten ilmoille, jotta esimerkiksi omaiset osaavat huolestua, jos patikoijaa ei metsäjotokselta tai melontareissulta kuulu silloin kun on ollut tarkoitus.

Suositummat etelässä ja pohjoisessa

Suosituimpia käyntimääriltään olivat vuonna 2022 Pallas–Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin ja Pyhä–Luoston kansallispuistot.

Käyntimääriään vuoteen 2021 verrattuna kasvattivat esimerkiksi Päijänteen, Tammisaaren saariston ja Torronsuon kansallispuistot.

Tyytyväisyys kohentunut

Kaikkien kansallispuistojen yhteenlaskettu käyntimäärä on tasoittunut pandemian nostamista kysyntähuipuista, mutta kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä kansallispuistovierailuihinsa.

Kansallispuistoissa tehtyjen kävijätutkimusten mukaan ihmiset arvostavat luontokokemuksiaan ja ovat erittäin tyytyväisiä kansallispuistojen palveluihin ja retkeily-ympäristöön. Asteikolla 1–5 asiakkaiden tyytyväisyys on 4,43, mikä on paras lukema, joka koskaan on annettu.

– Olemme viime vuosien aikana lisärahoituksen avulla kunnostaneet ja kehittäneet kansallispuistojen palvelurakenteita, Jansson taustoittaa.

Hänen mukaansa kansallispuistoilla on tutkitusti merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Kävijät arvioivat kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti.

Kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella voidaan arvioida kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2022 vierailleiden henkilöiden kokemiksi yhteisiksi terveysvaikutuksiksi noin 355 miljoonaa euroa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Metsähallitus

Lisää aiheesta

• Kotimaani ompi Suomi – ja sinne vie matkailijan mieli