Käytetyt erikoisuudet: museorekisteröity Mercedes-Benz 250 W123

Mersun W123 on melko yleinen näky museoajoneuvona, mikä selittynee auton suurella valmistusmäärällä.

Mercedes-Benz on ollut Suomessa varsin yleinen merkki museoajoneuvolle. Tämä ei ole oikeastaan yllätys – paristakin syystä. Ensimmäinen niistä liittyy Mercedeksen maineeseen laadukkaana ajoneuvona, eli autot säilyvät hyväkuntoisina ja ryhdikkäinä pitkään, mikä onkin edellytys museoajoneuvon statuksen saamiselle.

Toinen syy sille, miksi etenkin Mercedes-Benzin mallisarjat W123 ja W124 ovat olleet yleisiä näkyjä museoajoneuvotarkastuksissa, liittyy autojen valmistusmäärään. Katsellessa nykyisen E-sarjalaisten ja sen edeltäjien valmistusmääriä, W123- ja W124-mallisarjat ovat yltäneet selvästi muita komeampiin lukuihin valmistettujen yksilöiden osalta.

Tässä tilastossa W123 pitääkin hallussa piikkipaikkaa. Vuosien 1976–1986 välillä niitä valmistettiin noin 2,7 miljoonaa yksilöä. Seuraava W124-sukupolvi ei häviä tässä tilastossa kovin paljoa, sillä niitä valmistui vuosien 1984-1996 välillä lähes 2,6 miljoonaa yksilöä.

Myöhemmin W210:n, eli niin sanotun Väyrys-Mersun aikakaudella (1995-2002) autoja valmistui kaikkiaan 1,65 miljoonaa kappaletta, ja sen seuraaja W211 täytti maailmaa vuosien 2002-2009 aikana 1,5 miljoonalla yksilöllä.

Vähän vanhemmasta päästä W114/115-mallisarjoja tuotettiin vuosien 1968–1976 aikana kaikkiaan 1,9 miljoonaa yksilöä. Vieläkin vanhempien mallisarjojen W120 (valmistettu 1953-1962) ja W110 valmistusmäärät jäivät noin puoleen miljoonaan yksilöön.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käytetty erikoisuus: Mercedes-Benz 250 W123

Tämän viikon käytetty erikoisuutemme löytyy Raaseporista, jossa kaupan olisi vuosimallin 1982 Mercedes-Benz 250 W123. Mercedes on lähtenyt tehtaalta silver blue -metallivärillä.

Ajoneuvo on alkuperäinen Suomi-auto, jonka historia on hyvin dokumentoitu alkuperäistä Veho-kansiota myöten. Vaikka autolla on ikää jo yli 40 vuotta, sillä on ollut vain muutamia omistajia. Nykyisellä omistajalla auto on ollut vuodesta 2004 asti.

Vuosien 2012-2014 välillä ajoneuvolle on tehty mittava entistämistyö, jossa käytettiin joko uusia tai vähintäänkin kunnostettuja alkuperäisosia. Projekti valmistui kesäkuussa 2014, jonka jälkeen Mercedes päätyi myös museoajoneuvotarkastukseen, jonka se myös läpäisi.

Myyjän mukaan yksilö ei häpeile paljoa uudelle, vaikka mittarissa onkin jo 330 000 kilometriä. Ajoneuvo näyttää kuvissa hyvältä ja tosiostajan kannattaa pyytää autosta lisäkuvia mm. konehuoneesta tai pohjasta.

W123 ei varsinaisesti koreillut varustelistallaan, minkä takia tämänkin yksilön varustelista on melko nopeasti käyty läpi. Autosta löytyy kuitenkin keskuslukitus, kattoluukku ja Suomi-auton tyyliin ajovalojen pesurit. Tehtaalta lähtemisen jälkeen auton alle ovat löytäneet myös aikakaudelle sopivat barock-vanteet.

Nimensä mukaisesti Mercedes-Benz 250 on varustettu 2.5-litraisella bensiinimoottorilla, joka antaa kuljettajan käyttöön 104 kilowattia, eli 141 hevosvoimaa. Vaihteistona autossa toimii manuaali. Myyjäkin hehkuttaa myynti-ilmoituksessa auton kuusisylinteristä moottoria, sillä sen avulla auto liikahtaa huomattavasti pirteämmin kuin ”alitehoinen veli 200D”.

Ostajien kannalta ikävä fakta on kuitenkin se, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta hyvät yksilöt tuppaavat myös maksamaan enemmän. Sama laki koskee myös tätä Mercedestä, sillä se on 12 900 euron hintalapullaan Torin kallein W123. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että auto on myös Torin valikoiman hienokuntoisin W123.