Kohta ei auta jarrutella – uudet peltipoliisit tulevat

Maanteiden varteen tulee satoja tutkatekniikkaan perustuvia peltipoliiseja, jotka pystyvät mittaamaan auton nopeuden jopa 150 metrin päästä.

Tutkakuvaustekniikkaan perustuvia uudenlaisia peltipoliiseja tulee nelos- ja kuutosteille. Ne otetaan käyttöön alkuvuonna 2019. Lähivuosina uudenlaista automaattivalvontaa tulee 700 tiekilometrille ja uusia tolppia 500, joissa on 150 kameraa. Uudet kamerat ja tolpat maksavat asennuksineen noin 4,4 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nopeus 150 metrin päästä

Uudet kameratolpat on varustettu tutkatekniikalla, joka mittaa ajonopeuksia etäämmältä kuin vanhalla kameratekniikalla: ajonopeuksia saadaan mitattua jopa 150 metrin päästä.

Kamera voi seurata samanaikaisesti usean eri ajoneuvon nopeuksia eri kaistoilta. Videovarmistusta voidaan käyttää hyödyksi etenkin risteyksien punaista päin ajamisen valvonnassa. Samoin voidaan valvoa joukkoliikennekaistojen käyttöä.

Automaattikamerat sijoitetaan tieosuuksille, joissa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia. Liikennevirasto on selvittänyt nämä tieosuudet. Tolppien tarkat paikat on päätetty ely-keskusten ja poliisin yhteistyönä. Sijainneissa painottuvat alennetun nopeuden risteysalueet.

Tuhatkunta peltipoliisia

Suomen teillä on nykyisin 971 peltipoliisia, tosin suurin osa niistä on ilman kameraa.

Poliisille tulee kaksi uutta autoa, jotka varustetaan näillä uudenaikaisilla tutkalaitteilla. Liikkuvia tutkapartioita on tulevaisuudessa kaikkiaan 25.

Nykyiset peltipoliisit lähettävät vuosittain noin 600 000 huomautusta tai sakkoa vähäisistä ylinopeuksista. Puolet ajoneuvojen kuljettajista selviää huomautuksella.

Katso video: Näin toimii uudenlainen nopeuden automaattivalvonta

https://youtu.be/-Dw2sUZMY3o

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ylinopeutta ajava on kyettävä tunnistamaan

Suomessa rangaistus voidaan määrätä vain sille henkilölle, joka ajoi ajoneuvoa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ylinopeutta peltipoliisin kohdalla ajaneesta kuskista on saatava valokuva, josta hänet voi varmuudella tunnistaa.

Joissakin Euroopan maissa virhemaksu voidaan lähettää rekisteritunnuksen perusteella auton omistajalle tai haltijalle, ja tämän pitää pystyä osoittamaan, jos ei itse ollut ratissa.

Tähän ei Suomessa tulisi esimerkiksi Autoliiton mukaan mennä. Liiton mukaan olisi kestämätöntä, jos halutaan purkaa todistustaakan kaltaisia perusoikeuksia eli autonsa lainanneen omistajan pitäisi itse todistaa olleensa syytön hänen omistamallaan autolla ajetulle sakolle.

Tiedon tai kuulustelujen avulla

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja ylikomisario Dennis Pasterstein kertaa nykykäytännön sakon ja rikesakon määräämisestä.

Laki sanoo, että: ”Rikesakkomääräys annetaan rikkomukseen käytetyn ajoneuvon kuljettajaa selvittämättä sille luonnolliselle henkilölle, joka rikkomuksen tekoaikana oli rikkomukseen käytetyn ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä.”

– Ensimmäisessä vaiheessa ei tehdä kuvatunnistusta, mutta jos asiakas vastustaa rikesakkoa, niin sitten kuski selvitetään joko vastustamiskirjeessä olevan tiedon pohjalta tai kuulustelujen kautta, Pasterstein kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Jari Saarentaus