Kuljetusala: hyväkuntoiset tiet mahdollistavat talouskasvun

SKAL ry:n kuljetusbarometri: suurimmat haasteet ovat käsistä karanneet kustannukset, tiestön huono kunto ja työvoiman saatavuus.

Suomi ei yhteiskuntana toimisi, jos tavaroiden kuljetukset eivät hoituisi. Kauppojen hyllyt ammottaisivat tyhjyyttään ja teollisuuslaitokset pysähtyisivät raaka-ainepulan vuoksi.

Tavaroiden tulee liikkua ja ne liikkuvat pitkien etäisyyksien maassa pitkälti kumipyörien varassa.

Kotimaisten kuljetusyrittäjien mielestä suurimmat haasteet yrittämisessä ovat muun muassa käsistä karanneet kustannukset, tiestön huono kunto ja työvoiman saatavuus. Tiedot käyvät ilmi SKAL kuljetusbarometristä, johon vastasi 545 kuljetusyrittäjää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Paljon pieniä yrityksiä

Kuljetusyrittäjien mielestä suurin haaste yrittämisessä on käsistä karanneet kustannukset (83 prosenttia).

– Suurin osa kuljetusyrityksistä on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, ja he ovat nyt erityisen ahtaalla, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto taustoittaa.

Kustannuksia ovat Ylälehdon mukaan nostaneet muun muassa energian ja polttoaineen hinta.

SKAL: ratkaisuksi ammattidiesel

– Seuraavalta hallitukselta tarvitaan toimia, joilla yrittäjien asema ja teollisuuden kilpailukyky huomioidaan, ja meillä on yrittäjiä myös tulevaisuudessa. Hallitusneuvottelijoiden on huomioitava tämä Säätytalossa.

Ratkaisuksi kuljetusalaa edustava SKAL on ehdottanut muun muassa kohtuullista jakeluvelvoitetta ja ammattidieselin käyttöönottoa. Ylälehto korostaa, että jakeluvelvoitteen nosto ei ole nykytilanteessa tarpeen.

– Polttoaineen kulutus on laskenut niin paljon, että se poistaa jakeluvelvoitteen jättikorotustarpeen vuoden 2024 alusta, sillä päästövähennyskompensaatio täyttyy ilman jakeluvelvoitteen tuplaamistakin.

Teiden kunto vaikuttaa

Painumia, murtumia, kuoppia ja uita päällystevaurioita. Teiden kehno kunto voi kuljetusten näkökulmasta tarkoittaa esimerkiksi painorajoitettuja siltoja ja ylimääräistä ajamista vaativia kiertoreittejä.

Tiestön huono kunto on jo aiheuttanut ongelmia kuljetustoiminnalle. Tätä mieltä ovat peräti 77 prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä.

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan tiestön kunto on turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys, mutta sillä on merkittävä rooli myös yritystoiminnalle ja elinkeinoelämälle

– Hyväkuntoinen tiestö mahdollistaa talouskasvun ja vähentää liikenteen päästöjä. Panostukset tiestöön maksavat itsensä takaisin pidemmällä tähtäimellä, tekemättä jättäminen maksaa vielä enemmän.

Teiden kunnon ylläpito on käynyt haasteelliseksi, sillä tiestön korjausvelan pitäminen edes nykyisellään vaatisi vuotuisesti 4 000 kilometrin asvalttipäällystyksiä, mutta valtiolla on osoittaa päällystyksiin tälle vuodelle vain sen verran, että teitä päällystetään 1 500 kilometrin matkalta, kuten Moottori uutisoi vastikään.

Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta arvioi uutisessa haastetta seuraavasti: ”Pyrimme pitämään maanteiden vilkkaimman verkon kunnossa, mutta muulla verkolla huonokuntoisten teiden määrä kasvaa noin 700 kilometrillä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

300 miljoonaa euroa lisää

Perustienpidon rahoitukseen olisi SKALin mukaan tehtävä vuotuinen 300 miljoonan euron lisäys, jotta tiestöä voidaan ylläpitää kestävällä tavalla. Perustienpitoon tulee kohdistaa vuosittain vähintään 900 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahoitusta.

Tiestön korjausvelan vähentämiseksi tulee luoda ohjelma, johon osoitettaisiin oma erillinen 300 miljoonan euron vuosittainen rahoitus.

”Tieverkon kehittämiseksi tulee tehdä 400 miljoonan euron tasokorotus tiestön kehittämisinvestointien rahoitukseen”, vaatii SKAL.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö teroitti mieliin, että tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä. ”Tämä muistaen seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä on taata Suomen tieverkon riittävä rahoitus”, on Autoliitto linjannut.

Kuten Moottori aiemmin kertoi uutisessaan, on Autoliitto muistuttanut, että vuosien varrella valtion menoleikkaukset ovat kohdistuneet usein tiestöön. Tieverkon korjausvelka on kasvanut liki vuosittain ja lähestyy jo 1,7 miljardia euroa.

Näin tutkittiin

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n vuoden toinen kuljetusbarometri toteutettiin 11.–22.5.2023. Barometriin vastasi 545 kuljetusyrittäjää, joka on kattava otos alan näkemyksistä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: SKAL, Autoliitto

a:5:{i:0;s:6:"136988";i:1;s:6:"119158";i:2;s:6:"122344";i:3;s:6:"132942";i:4;s:6:"133495";}