Kuolonkolarien taustalla usein kuskin terveysongelmat

Tuoreen OTI-ajoterveysraportin mukaan kuljettajan terveysongelmat vaikuttavat yli puoleen kuolonkolareista. Raportissa on analysoitu kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet vuosina 2014–2018.

Kuljettajan ajoterveyden ongelmat ovat merkittävä ja vakava riski tieliikenteessä. Vuosina 2014–2018 kuljettajan ajoterveyden puutteet vaikuttivat yli puoleen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

Tyypillisimpiä ajoterveysriskejä ovat sairaskohtaukset, päihteet sekä mielenterveydelliset ongelmat. Tarkemmassa tutkinnassa on selvinnyt, että kuljettajan riskialttius on usein ollut tiedossa jo pitkään.

Menehtyneitä 560

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n tuoreen ajoterveysraportin mukaan vuosina 2014–2018 tapahtui 493 kuljettajan ajoterveysongelmiin liittynyttä kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa menehtyi 560 henkilöä. Raportti perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

Ajoterveyden osuus kuolonkolareissa on merkittävä. Luku vastaa nimittäin yli puolta (54 %) kaikista ajanjakson kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista, joita tapahtui kaikkiaan 907.

Tässä yhteydessä moottoriajoneuvo-onnettomuus tarkoittaa liikenneonnettomuutta, jossa menehtyneet henkilöt ovat olleet moottoriajoneuvossa.

Sairautta hoidettu usein jo pitkään

Ajoterveysongelmat aiheuttivat suoraan 141 onnettomuutta, 16 prosenttia kaikista vuosien 2014–2018 kuolonkolareista. Käytännössä tämä tarkoittaa onnettomuuden aiheutuneen kuljettajan sairaskohtauksen vuoksi. Yleisimmin kuljettajien sairaskohtaukset aiheutuivat sydän- tai verisuonisairaudesta. Sairaskohtauksen saaneet turmakuljettajat painottuvat iäkkäämpiin kuljettajiin, mediaani-iän ollessa 66 vuotta.

– Yleinen käsitys on, että terveysongelmista johtuvien liikenneonnettomuuksien ehkäiseminen on lähes mahdotonta, koska sairaskohtaukset iskevät äkillisesti. Onnettomuustutkinnassa on kuitenkin selvinnyt, että myös äkillisissä, sairaskohtauksen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuljettajien sairaus on yleensä ollut tiedossa ja hoidettavana jo pitkään, teknologiapäällikkö Tapio Koisaari huomauttaa.

– Ajoterveyden arviointia ja valvontaa on kehitetty viime vuosina, ja tätä onkin syytä jatkaa terveysongelmista johtuvien onnettomuuksien yleisyyden vuoksi.

Päihde- ja mielenterveysongelmat taustalla

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla on usein kuljettajan päihde- ja mielenterveysongelmia.

Ajoterveysongelmat vaikuttavat usein onnettomuuksien taustalla esimerkiksi kuljettajan arviointi- tai toimintakykyä heikentävinä tekijöinä. Ajoterveysongelmat vaikuttivat taustariskinä 352 onnettomuuden syntyyn, mikä tarkoittaa reilusti yli kolmannesta (39 %) kaikista kuolonkolareista 2014–2018.

Kun ajoterveysongelmien on määritelty vaikuttaneen liikenneonnettomuuden taustariskinä, yleensä kyse on kuljettajan päihderiippuvuudesta tai mielenterveydellisistä ongelmista. Mielenterveysongelmat voivat tarkoittaa jopa sitä, että kuljettaja on aiheuttanut onnettomuuden tahallaan.

Päihde- ja mielenterveysongelmat korostuvat nuoremmilla kuljettajilla, mutta ongelma koskettaa kaikkia ikäryhmiä. Kun tarkastellaan kuljettajia, joiden terveysongelmat ovat olleet onnettomuuden taustariskinä, mediaani-ikä asettuu 40 vuoden kohdalle.

Avuksi alkolukko ja keskikaiteet

– Päihteiden suuri osuus kuljettajien terveysongelmiin ei välttämättä tule ensimmäiseksi mieleen, kun puhutaan ajoterveydestä. Päihderiippuvuus kuitenkin näyttelee isoa osaa liikenneonnettomuuksissa, ja myös turvallisuustoimenpiteitä tulee kohdistaa sen mukaisesti. Yksi tehokas keino on alkolukon asentaminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden kuljettajien ajoneuvoihin, Koisaari tuo esiin.

– Uudenaikaista turvatekniikkaa käyttävät ajoneuvot sekä keskikaiteiden asentaminen edistäisivät liikenneturvallisuutta monipuolisesti, sillä ne auttavat estämään kuljettajan terveysongelmista johtuvien onnettomuuksien lisäksi myös muita vakavia liikenneonnettomuuksia, Koisaari huomauttaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Onnettomuustietoinstituutti, OTI-ajoterveysraportti