Kysely: Sähköauton lataajat suosivat sovellusta maksutapana

”Nuoremmat eivät näe ongelmaa erilaisten sovellusten käyttämisessä, kun taas yli 60-vuotiaat asiakkaat haluaisivat maksaa pankkikortilla.”

Sähköauton virta alkaa ehtyä ja auto pitäisi ladata kesken matkan. Mutta milläs tunnistelätkällä tai latausoperaattorin sovelluksella se latauspömpeli nyt taas heräsikään käyttöön kätevimmin ja kenen latauspisteitä tässä lähistöllä ylipäätään olikaan?

Arkiset lataustarpeet tulisi saada tyydytettyä mahdollisimman jouhevasti ja joutuisasti, mitä rivakammin akkuihin saa ladattua ajokilometrejä, sen parempi. Ja jos latauspaikalle löytäminen, latauksen käynnistäminen ja sen maksaminen onnistuisivat kätevästi ja ennakoidusti, jatkuisi matka sähköautolla tai ladattavalla hybridillä mahdollisimman vähin vaivoin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kysely paljastaa tyytyväisyyden

Tuore kyselytutkimus tiivistää hyvin alussa kuvatut arkiset sähköiset liikkumishaasteet.

– Sähköautojen määrä Suomen liikenteessä on kasvanut lähes räjähdysmäisesti viime vuosina, ja tämä asettaa kasvavia paineita asiakkaiden tyytyväisyyden edellytysten luomiselle ja ylläpitämiselle, Heidi Laitinen, EPSI Rating Suomen maajohtaja, taustoittaa tutkimusta, jossa mitattiin asiakaskokemusta pohjoismaisittainkin vertaillen.

– Haluamme tutkimuksillamme tuoda esiin asiakkaiden näkemiä haasteita ja sitä, miten toimiala voi kehittyä asiakkaan näkökulmasta. Pohjoismaihin verrattuna Suomi on asiakastyytyväisyydessä kärjessä. Norjassa, jossa sähköautojen ekosysteemi on kehittyneempi, asiakkailla on korkeammat vaatimukset ja siellä asiakastyytyväisyys on jonkin verran alhaisempaa, kuin Suomessa ja Ruotsissa.

EPSI Ratingin asiakastyytyväisyysindeksiksi mitataan toimialalla 74,7, kun asteikolla 0–100 voidaan pitää nyrkkisääntönä 0–60 tarkoittavan tyytymättömiä, 60–75 tyytyväisiä ja yli 75 erittäin tyytyväisiä asiakkaita.

Maksutavat jakavat kantoja

Yli puolet EPSI Ratingin kyselyyn vastaajista suosisi vapaan valinnan saadessaan sovellusta, joko operaattorin omaa tai useamman operaattorin pisteillä toimivaa.

Näistä selvästi suurempi osa, kaikista vastaajista 38 %, suosisi latausoperaattorikohtaista sovellusta. Debit-/creditkorttia suosisi hieman alle viidennes ja tägejä/lataustunnisteita noin joka kuudes.

Ikäryhmä jakaa kantoja vahvasti. Ensisijaisissa maksutavoissa on huomattavia eroja eri ikäryhmien välillä.

– Hieman yksinkertaistaen, nuoremmat asiakkaat eivät näe ongelmaa erilaisten sovellusten käyttämisessä, kun taas yli 60-vuotiaat asiakkaat puolestaan haluaisivat maksaa pankkikortilla. Myös tägien suosio suhteessa sovelluksiin erottaa iäkkäintä ryhmää muista, Laitinen erittelee tuloksia.

Latauskokemus koostuu monesta

Sähköautoilijan saama latauskokemus on kudelma, jonka osasia ovat latausaseman saavutettavuus kuten etäisyys ajoreitiltä ja latauspisteen kätevä sijainti, itse lataustapahtuma ja sen sujuvuus sekä lataussähköstä maksaminen.

– On tietysti selvää, että harvakseltaan ripoteltu tai muuten hankaliksi koetuille paikoille ripoteltu latauspisteverkosto aiheuttaa ongelmia sujuvan ja kitkattoman kokemuksen luomisessa, Laitinen huomauttaa.

Hänestä olisi tärkeää, että esimerkiksi latausasemien siisteydestä on huolehdittu. Näin talvisin osa siisteyttä on tietty latauspaikan mahdollisten lumiesteiden poisto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin lataustoiveita tutkittiin

EPSI Data Collection Services haastatteli Sähköautojen latauspisteet 2022 -tutkimukseen 1 095 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä, joista 335 vastasi tutkimuksen pitempään osioon. Lomake sisälsi yli 50 kysymystä, ja suurimpaan osaan on vastattu asteikolla 1–10.

Haastattelut tehtiin 11.11–1.12.2022. Indeksi tuotetaan asteikolla 0–100, jossa 0–60 on tyytymätön, 60–75 on tyytyväinen ja yli 75 erittäin tyytyväinen.

Asiakastyytyväisyyden virhemarginaalit ovat kuluttajilla yleisesti haarukassa noin +/- 2.

EPSI Rating on voittoa tavoittelematon akateeminen organisaatio, jonka omistaa Swedish Institute for Quality (SIQ), jonka puolestaan omistaa Ruotsin valtio. EPSI Rating perustettiin EU-tutkimushankkeena Tukholman kauppakorkeakoulussa vuonna 1989, ja organisaatio on toteuttanut Suomessa kansallisia laatuindeksejä mittaavia toimialatutkimuksia vuodesta 1999.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: EPSI Rating