Länsimetro alkaa kulkea

Mittava ja haastava, kallis ja aikasyöppö, odotettu ja tarpeellinen. Tätä kaikkea on länsimetro.

Berliinin uusi lentokenttä, Olkiluoto 3 -ydinvoimala ja Länsimetro. Kaikille näille suurhankkeille on yhteistä, etteivät ne ole valmistuneet alkuperäisessä aikataulussa – läheskään.

Länsimetron tilanne näytti jo lupaavalta alkusyksyn suhteen, mutta sitten tuli taas takapakkia. Rakennustyöt ja erilaisten metrojärjestelmien testaus on viivyttänyt hanketta.

Länsimetron matkustajaliikenne alkaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskosken julkisuudessa kertoman mukaan aikaisintaan lokakuussa. Liikenteen aloittamisen ajankohdaksi oli tätä aiemmin lupailtu syyskuuta, ja aiemmin tätä varhempia ajankohtia.

Epäilevien tuomaiden korvissa lokakuu kuulostaa pahaenteisesti marraskuulta. Viimeisimmän viivytyksen syynä on ollut paloilmoitinjärjestelmän toimintakuntoon saattaminen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

13 uutta asemaa

Länsimetro — Alkuvaiheessa liikennöinti yltää Espoon Matinkylään, mutta myöhemmin metro jatkaa aina Kivenlahteen saakka.

Jossain vaiheessa ahdistus lopulta helpottaa ja oranssi mato voi vihdoin aloittaa liikennöintinsä Espooseen ja Espoosta.
Uutuuttaan hohtavat ja komeat uudet metroasemat sijoittuvat Helsingissä Lauttasaareen ja Koivusaareen sekä Espoossa Keilaniemeen, Otaniemeen Aalto-yliopistolle, Tapiolaan, Urheilupuistoon, Niittykumpuun ja Matinkylään.
Ruoholahti-Matinkylä-osuuden pituus on 14 kilometriä.

Ykkösvaiheen metroyhteys vie jo aika syvälle Espooseen, mutta toinen rakennusvaihe kurkottaa vielä pidemmälle. Kakkosvaihe tarkoittaa seitsemän kilometriä pitkää ratalinjaa ja viittä uutta asemaa, jotka ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Kakkosvaiheen louhinnoista on tehty jo yli 90 prosenttia. Lopulta länsimetro tarkoittaa kolmeatoista uutta asemaa.

Kaksi tunnelia rinnakkain

Metrolinjaus valmistuessaan Kivenlahteen saakka tarkoittaa 21 kilometrin matkaa maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa.

Asemien lisäksi rakennetaan myös kuiluja, jotka on suunniteltu paineentasausta, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten. Kuilut toimivat myös hätäpoistumisteinä. Maanalainen metrovarikko rakennetaan maan uumeniin Sammalvuoreen.

Länsimetron ykkösvaihe lukuina:

28 kilometriä rataa (kaksi rinnakkaista tunnelia)
8 metroasemaa
15 pystykuilua
9 raiteenvaihtohallia
54 yhdystunnelia
46 hissiä
72 liukuporrasta
40 pumppaamoa
32 savunpoistopuhallinta
8 varavoimakonetta

1 186 miljoonaa euroa

Länsimetro on vaativa talotekniikka- ja automaatiohanke ja Suomen suurin infrahanke kautta aikain. Länsimetron ykkösvaiheen kustannukset ovat sen mukaiset eli mittavat.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 186 miljoonaa euroa. Tästä valtion avustus on 249 miljoonaa euroa. Alun perin kustannukset oli budjetoitu 849 miljoonaksi euroksi, mutta pidempi rakennusaika ja lisätyöt nostivat kustannuksia.
Hintalappu kilometriä kohden 14 kilometrin matkalla 84,71 miljoonaa euroa.

Kustannusten nousun taustalla ovat olleet myös ennakoitua vaikeammat louhintaurakat, muutokset rakennusmääräyksissä, savunpoisto ja esteettömyyden toteuttaminen asemien molemmilla sisäänkäynneillä.
Kakkosvaiheen Matinkylä–Kivenlahti aikataulu ja kustannusarvio ovat vielä tarkistettavana omistajalla ja hankesuunnitelman laatineella taholla eli Espoon kaupungilla.

Kaupungit ovat sopineet keskinäisestä kustannusjaosta rajalta poikki -periaatteen mukaisesti eli kumpikin maksaa omalla alueellaan syntyvät rakennuskustannukset. Kaupunkien osuudet jakautuvat niin, että Espoon osuus on noin 85 prosenttia ja Helsingin 15 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kasvavan väestön tarpeisiin

Miksi länsimetro ylipäätään päätettiin rakentaa?

Tautalla on sujuvan joukkoliikenteen turvaaminen, kaupungistuminen eli väestön pakkautuminen eteläisen Suomen kasvukeskuksiin – ja myös kansainvälistyminen.

Metron uskotaan osaltaan luovan kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Aalto-yliopistoon ja Otaniemen tiedeyhteisöön tukeutuville osaamis- ja tietointensiivisille yrityksille ja työpaikoille.

Arvioiden mukaan Espoo myös kasvaa kohisten: vuoteen 2070 mennessä 70 000 uudella asukkaalla.

Metro aloitti 1982

Metroliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1982 välillä Rautatientori–Itäkeskus. Sen jälkeen metrolinjasto on laajentunut vaiheittain, Ruoholahteen vuonna 1993 ja Vuosaareen vuonna 1998. Uusin metroasema on vuonna 2007 avattu Kalasatama.

Länsimetron rakentaminen Espoon puolella alkoi 1.5.2010.

Metrohankkeen kuulumisia voit seurata Länsimetron kotisivuilta www.lansimetro.fi

Teksti Marko Jokela Kuvat: Länsimetro Oy, HKL/Timo Ojala

Tiheä vuoroväli, lyhyemmät laiturit

Länsimetron liikenteen alkaessa siirrytään Espoon osuuden laituripituuksien vuoksi koko metrossa 90 metrin mittaisiin kahden vaunuparin juniin. Helsingissä vanhan metron laiturien pituus on 135 metriä.

Ruuhkaliikenteessä vuoroväliksi tulee 2,5 minuuttia, jolloin tunnin aikana on käytössä 96 vaunua nykyisen 90 vaunun sijaan. Vuorovälin tihentämisellä uskotaan olevan liikenteen palvelutasoa kohentava vaikutus.

Mutta kuinka kauan aikaa vie metromatka Kivenlahdesta Helsinkiin?
Länsimetro Oy:n julkistamien arvioiden mukaan matka-ajat ovat seuraavat: