Bensiinin hinta ylittää kaksi euroa litralta, jos kaavailut toteutuvat

Liikenne- ja viestintäministeriön arvioimat toimenpiteet liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä tarkoittaisivat polttoaineen hinnan nostamista joko päästökaupalla tai polttoaineveron korotuksella. Tämä puolestaan tarkoittaisi bensiinin ja dieselin hinnan nousua jopa 2,1 euroon litralta vuonna 2030.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vaikutusarvioinnin liikenteen päästövähennyskeinojen tehokkuudesta ja niiden kustannuksista valtiolle. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Jo toteutetuin nykytoimin päästöt vähenisivät vuoteen 2030 mennessä noin 37 prosenttia, eli kirittävää on vielä noin 13 prosenttiyksikön verran.

Muun muassa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on sanonut polttoaineiden verojen korotuksen olevan viimeinen vaihtoehto, jolla liikenteen päästöjä ryhdytään rajaamaan. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman arvion mukaan tieliikenteen päästökaupan käyttöönotto tai polttoaineveron korotus ovat kuitenkin keskeisessä roolissa: niiden kautta päästöjä pitäisi karsia 0,94 megatonnia.

Kaksi eri tapaa, lopputulos sama: hintavaa polttoainetta

Vaikka päästökaupan käyttöönotto ja polttoaineveron korotus ovat hyvin erilaisia toimenpiteitä, on niillä sama vaikutus: polttoaineiden pumppuhintojen nousu.

Lievemmässäkin hahmotelmassa, jossa päästöjä vähennettäisiin polttoaineiden hinnan kautta vain 0,5–0,6 megatonnia, bensiinin ja dieselin pumppuhintojen arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 1,4–1,7 €/l ja vuonna 2030 1,6–1,8 €/l raakaöljyn markkinahinnan kehityksestä riippuen.

Jos päästöjä halutaan karsia 0,9–1 megatonnia, polttoaineen hinta nousisi vuonna 2030 vielä enemmän: 1,9–2,1 euroon litralta. Lukemat ovat samat tehtiin korotus sitten päästökaupalla tai suoralla polttoaineen verotuksen korottamisella.

Päästöt vähenevät, jos korkeampi litrahinta vähentää polttoaineiden kulutusta. 0,5–0,6 megatonnin päästövähennys saavutettaisiin arviolta 5–10 prosentin kysynnän laskulla ja 0,9–1,0 megatonnin päästövähennys 10–20 prosentin kysynnän laskulla.

Liikenne- ja viestintäministeriön laskelman mukaan 0,5–0,6 megatonnin päästövähennys edellyttäisi 20 snt/l korotusta fossiilisten polttoaineiden veroon ja 2–7 snt/l biopolttoaineille. 0,9–1,0 Mt päästövähennykselle vastaavat luvut olisivat 34–40 snt/l fossiilisille ja 10–20 snt/l biopolttoaineiden veroon.

Pienin osuus autokannan uudistamisella

Liikenne- ja viestintäministeriön arvioimien toimenpiteiden mukaan polttoaineen hinnoittelun kautta luotaisiin yli 60 prosenttia kaikista liikenteen päästövähennyksistä.

Fossiilisten polttoaineiden korvaamisella, eli biokaasun lisäämisellä jakeluvelvoitteeseen, latausvalmiuksien parantamisella taloyhtiöissä ja jakeluinfratuella julkisille latauspisteille ja kaasutankkausasemille katettaisiin 18 prosenttia.

Liikennejärjestelmän tehostamisella, eli kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla, ruuhkamaksujen käyttöönotolla, joukkoliikennetuella, kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmalla ja liikkumisen ohjauksen tuella päästövähennysten osuus olisi 11 prosenttia.

Pienin osuus päästöjen karsimisessa jäisi laskelman mukaan autokannan uudistamiselle, jonka osuus olisi runsaat 10 prosenttia. Autokantaa uudistettaisiin autonvalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittämisellä, raskaan kaluston hankintatuella, ajoneuvoveron korottamisella, autoveron keventämisellä, pakettiautojen hankintatuella ja sähköautojen hankintatuella.

Päivitetty klo 18.17: otsikkoa muokattu.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvituskuva: Moottorin arkisto