Liikenneturva: Suomalaiset suhtautuvat varauksella itseohjautuviin autoihin

Eniten robottiautoissa huolestuttaa järjestelmän rikkoutuminen sekä tekniikan toimimattomuus Suomen olosuhteissa.

Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista suhtautuu varauksella itseohjautuviin autoihin.

Liikenneturva selvitti joulukuussa kerätyssä kyselyssä suomalaisten käsityksiä itseohjautuvista autoista. Noin puolet uskoi, että kohtuuhintaisia itseohjautuvia autoja olisi saatavilla Suomessa 11-30 vuoden kuluttua.

Eniten huolta herättää kyselyyn vastanneiden näkökulmasta automaattiautoissa järjestelmän rikkoutuminen. Myös tekniikan toimintavarmuus Suomen olosuhteissa arvelluttaa.

Suurin osa kuitenkin uskoo, että liikkuminen tulee muuttumaan suuresti älytekniikan kehittymisen myötä.

Robottiauto ei toistaiseksi kiinnosta

Vain 15 prosenttia vastaajista valitsisi itseohjautuvan tai robottiauton, jos olisi täysi vapaus valita. Yli puolet pitää parempana nykyaikaisten kaltaista autoa, joka on varusteltu erilaisin teknisin tukijärjestelmin.

Vastajia askarruttivat myös tietokonevirukset ja hakkerointi. Myös koneen kyky ratkaista moraalisia ristiriitoja, esimerkiksi valita kahdesta huonosta ratkaisusta toinen, huolestuttaa monia.

– Autoissa olevaan ja yleistyvään turvatekniikkaan suhtaudutaan myönteisesti. Varsinainen tekniikan pelko ei korostu vastauksissa. Jokainen meistä on varmasti joutunut buuttamaan tietokoneen, tuskastellut jumittavan käyttöjärjestelmän kanssa tai lukenut uutisia tietojärjestelmämurroista. Nämä kokemukset voivat heijastua käsityksiin itseohjautuvista autoista, pohtii Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Vaikka tekniikan toimivuutta Suomen välillä haastaviksikin käyvissä olosuhteissa epäillään, liikenteen automaation edistämisen uskotaan lisäävän painetta tiestön korjaamiseen. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista uskoo, että teiden kunto paranee, jotta tekniikka toimisi.

Robottiautossa ei tarvitse olla ajokunnossa

Liikenneturvan mukaan vain noin neljännes vastaajista olisi valmis hyppäämään robottiauton kyytiin jo nyt.

Liikenteen automaation uskotaan kuitenkin tuovan myös hyötyjä muun muassa ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien säilymiseen, pysäköimiseen sekä ruuhkien ja saasteiden vähenemiseen.

Eniten positiivista vaikutusta nähdään kuljettajien inhimillisten virheiden vähenemisessä.

– Vähemmistö kokee itseohjautuvan auton hyödyksi sen, että kuljettajan ei tarvitse olla ajokunnossa. Kuljettajan vastuu mielletään edelleen hyvin vahvana, ja päihtyneenä ajamista ei hyväksytä edes robottiautossa, Heiskanen tulkitsee.

Töitä, torkut tai seksiä

Robottiautoa ajaessa moni ajattelisi tekevänsä töitä, ottavansa torkut tai viihdyttävänsä itseään vaikkapa pelaamalla. Myös seksi mainittiin.

Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että liikkuminen tulee muuttumaan suuresti älytekniikan kehittymisen ja yleistymisen myötä.

Liikenneturvan tiedot perustuvat joulukuussa 2016 toteutettuun tutkimukseen, jossa selvitettiin Kantar TNS internetpaneeli GallupForumin avulla suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia autojen turvatekniikasta kyselytutkimuksella. Itseohjautuvien autojen osalta haastateltiin yhteensä 1238 autoilevaa vastaajaa.

Lähde ja kuvitus: Liikenneturva ja Moottorin arkisto