Liikenneturvallisuusstrategian luonnos

Liikenneturvallisuusstrategian luonnos herättää voimakasta keskustelua. Autoliiton mukaan helpot ja halvat keinot on jo käytetty, joten nyt tarvitaan turvallisempia teitä ja autoja.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu liikenneturvallisuusstrategia on lähetetty lausunnoille elokuun 6. päivä. Valtioneuvoston mukaan liikenneturvallisuusstrategian luonnos on lähes 100 asiantuntijan yhteistyön tulos.

Luonnoksen lausuntoaika on päättynyt 13. päivä ja strategian valmistelu jatkuu virkamiestyönä yhdessä sidosryhmien kanssa. Strategiasta on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Nyt Autoliitto on julkaissut oman lausuntonsa tästä asiasta. Edunvalvontajärjestö löytää lausunnosta hyvää erityisesti suurien vetojen osalta, mutta myös runsaasti huomioitavaa ja tarkennettavaa. Autoliitto on vuonna 1919 perustettu yksityisautoilijoiden palvelu-, harrastus- ja edunvalvontajärjestö, joka käyttää asiantuntemustaan sujuvan ja turvallisen liikkumisen edistämiseksi Suomessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliiton mukaan liikenneturvallisuusstrategian luonnos on tärkeä vaihe täysin vaarattoman liikenteen visiota kohti edettäessä. Tarvittavien toimenpiteiden kirjo on kuitenkin Autoliiton mukaan laaja eivätkä ne rajoitu liikenteeseen ja liikennepolitiikkaan. Esimerkkinä tästä on ison riskitekijän liikenteessä muodostaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin puuttuminen.

Yksi lausunnolla olleen liikenneturvallisuusstrategian heikkouksista on se, että lukuisat toimenpiteet on esitetty hyvin abstraktisti eikä yksittäistä vastuutahoa ole nimetty. Vaarana on se, että tärkeitäkin toimenpiteitä jää toteuttamatta – etenkin kun uusiin toimenpiteisiin ei ole osoitettu rahoitusta. Samalla riskinä on, että kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimeentuloon vaikuttavia toimenpiteitä toteutetaan liian heppoisin perustein liikenneturvallisuuteen vedoten.

Strategiassa painotetaan sitä, että päätöksenteon tulee perustua tietoon ja samalla tietopohjaa on parannettava. Tämä on Autoliiton mukaan kannatettavaa ja Onnettomuustietoinstituutti koordinoi esimerkillisesti muun muassa kaikkien kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin johtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkintaa. Liikennemuotojen moninaistuessa on kuitenkin vaarana, että yhä useampi kevyen liikenteen ja muiden kaksipyöräisten kuljettajien loukkaantumiseen johtanut yksittäisonnettomuus jää tilastoimatta.

Liikenteen muutosta ja sen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on pystyttävä seuramaan nykyistä tarkemmin. Ennen eri toimenpiteiden valintaa ja toimeenpanoa on tehtävä huolellinen vaikutusten arviointi, jotta selvitetään toimenpiteiden vaikutukset liikenneturvallisuuden lisäksi myös ihmisten ja yritysten toimeentuloon.

On keskityttävä todellisiin ongelmiin sekä ongelmien aiheuttajiin. Autoliiton mukaan päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta. Liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein riskialtteimpia törkeitä rattijuopumuksia sekä itsemurhia on hyvin vaikea karsia liikenteestä rajoituksia tiukentamalla.

Poliisin tienpäällä tekemään valvontaan on myös saatava lisää resursseja. Esimerkiksi kameravalvonnalla ei voida juuri lainkaan valvoa liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein riskialtteinta toimintaa eikä esimerkiksi ajoon pystytä puuttumaan välittömästi. Näkyvä liikennevalvonta on viime vuosina vähentynyt, joten tältä osin tilanne on huono.

Koulutus ja kasvatus

Samoin Autoliiton mukaan liikennekasvatuksen rooli on ollut liian vähäinen kouluissa ja sitä tulee lisätä opetussuunnitelmaan alakoulusta lähtien. Liikennesääntöjen lisäksi ennakointi- ja vuorovaikutustaitojen opettelu on kannatettavaa lapsesta alkaen. Asenteet muodostuvat pienestä lapsesta alkaen ja niiden muuttaminen enää ajokortti-iässä on lähes mahdotonta.

Ajokorttikoulutukseen tehdyt uudistukset ovat osoittautuneet pääosin hyviksi, sillä nuorten liikenneturvallisuus on parantanut ja paranee koko ajan. Tältä osin Autoliitto ei kaipaa kiristyksiä.

Nuorten osuus liikenneonnettomuuksissa on kuitenkin ylikorostunut, mikä johtuu kokemattomuudesta sekä erityisesti nuorille miehille tyypillisestä riskikäyttäytymisestä, jota ilmenee elämän kaikilla muillakin osa-alueilla. Liikenneturvallisuuden kannalta onkin olennaista kohdentaa toimenpiteet tähän pieneen liikennesääntöjä rikkovaan riskikäyttäytyjien ryhmään. Liikennerikkeistä voitaisiin uusille ajokortillisille määrätä aiempaa ankarampia rangaistuksia ja esimerkiksi ajokieltokoulutusta tulisi laajentaa koskemaan kaikkia ajokorttiluokkia mopokortista lähtien.

Rajoitukset eivät enää auta – autot ja tiestö uusittava

Rajoituksia ja sääntöjä laadittaessa on huomioitava, että niiden pitää olla mielekkäitä, jotta valtaosa noudattaa niitä ilman valvontaakin. Esimerkiksi tiestön ja liikenneympäristön pitää tukea nopeusrajoituksia. Turvallisuutta ei voida parantaa vain kategorisesti alentamalla nopeuksia.

Esimerkiksi nopeusrajoituksen laskeminen 80 kilometriin tunnissa teillä, joilla ei ole keskikaidetta, ei ole Autoliiton mukaan kannatettava esitys. Valtiolla ei ole varaa mittavassa määrin panostaa keskikaiteisiin, joten tämä toimenpide johtaisi kategoriseen nopeusrajoitusten alentamiseen ja matka-aikojen pidentymiseen.

Liikenneturvallisuusstrategiassa todetaankin, että toimenpiteiden tulee olla suhteessa muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin saavutettavuudesta, kestävyydestä ja tehokkuudesta. Nopeusrajoitusten liikenneturvallisuushyödyt olisivat kansantaloudellisiin kustannuksiin nähden kyseenalaisia. Esimerkinomaisesti mainittakoon, että jos 60–120 km/h rajoitusalueilla alennettaisiin ajonopeuksia 10 % (oletuksella, että nyt nopeudet olisivat rajoituksen mukaisia), lisäisi se matka-aikoja 25 500 työvuodella, mikä suomalaisten keskimääräisinä kuukausiansioina laskettuna tarkoittaa noin 1,1 miljardin euron kustannuksia (vuoden 2019 liikennemäärillä laskettuna).

Parhaat tavat parantaa liikenneturvallisuutta ovat ajoneuvokannan uudistaminen ja tieverkon parantaminen. Esimerkiksi aktiivinen kaista-avustin estää tehokkaasti tahattomia kohtaamisonnettomuuksia sekä tieltä suistumisia, jotka ovat kaksi yleisintä kuolonkolarin syytä. Tahallisiin kohtaamisonnettomuuksiin ei nopeusrajoituksilla pystytä vaikuttamaan. Varsinkin kun liikenneturvallisuuden nollavision mukaan inhimillinen virhe ei saisi johtaa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen, on erikoista, että autokannan vanhenemisen annetaan vain kiihtyä.

Ajoneuvotekniikka kehittyy kovalla vauhdilla ja uudet autot suojaavat jo varsin tehokkaasti niin auton matkustajia kuin muita tienkäyttäjiä. Suomen vanhan autokannan takia ajoneuvotekniikan tuomat turvallisuus- ja ympäristöhyödyt laahaavat perässä, mutta mitään todellisia toimia ajoneuvokannan uudistamiseksi strategiassa ei ole.

Strategiassa nostetaan esille puuston raivausta maanteiden suoja-alueilla näkyvyyden parantamiseksi. Yhtä lailla kaupunkiympäristön suunnittelussa on panostettava esimerkiksi risteysalueiden sekä suojateiden näkyvyyteen. Nykyisin näkyvyyttä haittaavat liian usein erilaiset puut ja pensaat ja talvisin lumikinoksia kasataan risteysalueille.

Autoliiton mukaan turvallinen liikenne koostuu viiden tähden kuljettajista, viiden tähden ajoneuvoista ja viiden tähden teistä. Suomen tiestön kunto kuitenkin heikkenee jatkuvasti, mikä heikentää niin autoilijoiden, moottoripyöräilijöiden, polkupyöräilijöiden kuin muidenkin tienkäyttäjien turvallisuutta.

Ylivoimaisesti suurin osa ihmisisistä sekä tavaroista kulkee tiestöä pitkin ja liikenneturvallisuudenkin kannalta korjausvelka pitää saada alenemaan. Tieverkko on elintärkeä myös Suomen kilpailukyvylle.

Suomessa liikenneturvallisuus on korkealla tasolla ja kaikki helpot ja halvat keinot on jo käytetty. Mitä pienemmäksi liikenneonnettomuuksien määrä laskee, sitä vaikeampaa ja haastavampaa on löytää oikeat toimenpiteet niiden poistamiseksi.

Lähteet: Autoliitto ja Valtioneuvosto Kuva: Autoliitto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy