Liikkumiseen luvassa useita isoja muutoksia

Tieliikennelain epäkohtien korjaus toisi tien vähimmäisnopeuden, uuden liikennevirhemaksun, pyöräkadun, pysäköinnin vasemmalle puolen. Ja keltaiset viivat muuttuisivat valkoisiksi – säästösyistä!

Voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981 ja sitä on parsittu kokoon eli täydennetty vuosien mittaan lukuisilla asetuksilla.

Kyse on merkittävästä laista, joka koskettaa kaikkia suomalaisia käytännössä päivittäin. Tieliikennelakiin sisältyvät muun muassa liikennesäännöt sekä säännöt liikenteenohjauksesta, ajoneuvon käyttämisestä ja lain rikkomisesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keltaisesta viivasta valkoinen – säästösyistä!

Yksi lakiluonnoksen uusi aikomus on muuttaa keltainen valkoiseksi. Keltainen sulkuviiva merkittäisiin siis jatkossa eurooppalaiseen tapaan kustannuksia säästävällä valkoisella värillä.

Valkoisen erottuvuus on myös parempi, jolla on merkitystä esimerkiksi konenäkökykyjä ajatellen.

Vasemmalle puolen pysäköinti sallituksi

Uutta olisi, että ajoneuvon pysäköinti kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä tulisi sallituksi.

Toinen uutuus olisi, että ajoneuvo saisi poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen, jos risteävällä ajoradalla on kaksi tai useampia kaistoja.

Uusi liikennemerkki: vähimmäisnopeus

Ehdotettuja uusia autolla tai muulla kulkupelillä ajamiseen liittyviä liikennemerkkejä olisivat esimerkiksi tien vähimmäisnopeus, väistämisvelvollisuus pyörätien ylityspaikassa, sähköautojen latauspaikka ja nastarenkaiden käyttökielto tieosuudella.

Uutta olisi myös se, että talvirengasmääräyksiä laajennettaisiin paremmin vastaamaan Suomen vaihtuvia keliolosuhteita. Talvirenkaita olisi käytettävä jo marraskuulta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rikesakko 20–400 euron liikennevirhemaksuksi

Tieliikennelain uudistuksella toimeenpantaisiin valtioneuvoston joulukuinen periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Periaatepäätöksessä hallitus sitoutui myös muuttamaan liikenteen rangaistusjärjestelmää.

Lakiehdotuksessa luovuttaisiin lievemmissä rikkeissä rikesakkoihin ja sakkomenettelyyn perustuvasta järjestelmästä ja säädettäisiin uusi hallinnollisesti kevyempi laaja-alainen liikennevirhemaksu.

Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu. Maksu vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euron välillä. Automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta voitaisiin määrätä ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu.

Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava, jolleivat he osoittaisi todennäköiseksi, etteivät olleet toimineet kuljettajina rikkomuksen tekohetkellä.

Uuden järjestelmän myötä automaattinen liikennesääntöjen valvonta olisi helpompaa ulottaa ylinopeuksien lisäksi myös esimerkiksi suojatiesäännön noudattamiseen ja punaisia päin ajamiseen.

Uusi pyöräkätu

Säädösehdotuksissa on pyritty ottamaan huomioon erityisesti jalankulku ja polkupyöräily. Suojateiden näkyvyyttä esimerkiksi kohennettaisiin siten, että suojatiet tulisi jatkossa merkitä aina sekä liikennemerkillä että tiemerkinnällä.

Polkupyöräilysäännösten selkeyttämistä on kaivattu jo kauan.

Tarkoitus on esimerkiksi, että uusi liikennemerkki sallisi kaksisuuntaisen pyöräilyn yksisuuntaisella kadulla.

Lakiin otettaisiin myös uusi käsite pyöräkatu, jolla autoilijan tulisi antaa esteetön kulku pyörille ja sovittaa nopeutensa pyörien liikenteen mukaiseksi. Pyörätien jatkeen voisi tulevaisuudessa merkitä vain, jos risteävällä tielle olisi asetettu ajoneuvoliikenteelle väistämisvelvollisuus.

Tavoitteena on myös, että tienkäyttäjät ottaisivat aiempaa enemmän vastuuta omasta liikenneturvallisuudestaan. Esimerkiksi polkupyöräkypärän ja heijastimen käyttöä suosittavat säännökset poistettaisiin laista ja niiden käyttöön kannustettaisiin.

Pakettiautojen nopeusrajoitus pois

Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisista 80–100 km/h:n nopeusrajoituksista luovuttaisiin. Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa.

Uudet nopeat traktorit rinnastettaisiin kuorma-autoihin.

Taksinkuljettajalle, katsastajalle ja traktorin kuljettajalle tulisi turvavyön käyttövelvollisuus.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikenne muuttuu rajua vauhtia – aika on jo jättänyt vanhasta

Tielikennelaissa on noin sata pykälää ja asetuksissa pykäliä on satoja. Tieliikennettä koskeviin säädöksiin on vuosien varrella tehty useita muutoksia tai niitä on kumottu. Lisäksi säädökset ovat uuden perustuslain valossa osin vanhentuneita.

Lopputuloksena käytössä on ollut lakikokonaisuus, joka on auttamatta jäänyt ajastaan jälkeen – etenkin kun tieliikenteessä on tapahtunut ja myös tulee lähivuosina tapahtumaan paljon nopeita muutoksia esimerkiksi tekniikan muuttumisen vuoksi.

Sujuvoittamista ja älyliikennettä

Lakiuudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa sääntelyä korjaamalla vanhan lainsäädännön tulkinnanvaraisuuksia ja puutteita sekä varautua tieliikenteen nopeaan tekniseen kehitykseen ja automaatioon.

Tulevaisuudessa tieliikenne on ennakoidusti nykyistä älykkäämpää esimerkiksi liikennemäärien mukaan ohjautuvien älyristeyksien ja itseohjautuvien autojen eli robottiautojen vuoksi.

Liikenteen automaation edellytyksiä parannettaisiin lakiluonnoksen mukaan muun muassa sillä, että tienkäyttäjänä pidettäisiin jatkossa myös ajoneuvoa muualta kuin auton sisältä ohjaavaa henkilöä. Esimerkiksi auton pysäköinti on jo nyt uusimmissa autoissa mahdollista auton ulkopuolelta käsin.

– Liikenne muuttuu nyt nopeasti. Siksi tieliikenteen sääntely päivitetään ajanmukaiseksi ja samalla varaudutaan automaation aiheuttamaan muutokseen. Lisäksi uudella lailla on tarkoitus luoda puitteet liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle myös tulevaisuudessa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner arvioi.

Lausunnoille aikaa huhtikuulle asti

Nyt lausuntokierrokselle lähetetyssä lakiluonnoksessa normisto on koottu tiiviimmin yhteen ja yksittäisten säännösten määrää on vähennetty. Laaja lakiuudistus on valmisteltu nyt jo noin neljä vuotta. Sen valmisteluun ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön johdolla eri ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi liikennealan kansalaisjärjestöt ja yhdistykset. Lapset ja nuoret ovat saaneet roolin lain valmistelussa ”Nuorten ääni liikenneturvallisuudelle” -hankkeen kautta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiaikeesta laajasti eri osapuolilta. Lausuntojen jättämiselle on aikaa 13.4. asti.

Teksti: Moottori Kuvat: Roman Razinkov Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö