Maailman vanhin moottorirata on myös useamman legendaarisen lentokoneen syntypaikka

Brooklands on yksi Englannin mielenkiintoisimpia museoita, jossa liikutaan kaksi-, neli- tai useampipyöräisten lisäksi myös ilmailun historian havinassa. Museossa ollaan siis kirjaimellisesti mielenkiintoisessa maailmassa.

Brooklands on historiallisesti merkittävä paikka hieman Lontoosta lounaaseen. Paikan historian aistii paitsi esillä olevasta kalustosta myös vanhoista rakennuksista. Kun korvan asettaa lähelle puisen vajan seinää, seinä tuntuu kuiskivan jotain. Ei, kyseessä ei ole haamu vaan vain joku museon runsaista työntekijöistä, joilla kaikilla riittää tarinoita kerrottavaksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ja ei kun hanaa

Brooklandsin kilparata avattiin vuonna 1907, ja se oli maailman ensimmäinen varta vasten kilparadaksi suunniteltu ja moottoriurheilulle pyhitetty areena. Heti pian avajaisten jälkeen radalla järjestettiin nopeusennätyskisa, jossa Selwyn Edge rikkoi maailmanennätyksen ajettuaan 24 tunnin aikana yksin(!) 2545,56 kilometriä. Herran keskinopeus oli vaikuttava 106 km/h.

Myöhäisempinä vuosina Brooklandsissa tehtiin lukuisia ennätyksiä, myös Bentley-poikien toimesta. Jyhkeää autoa katsellessa on helppo muistaa, miksi Bentleytä kutsuttiin aikoinaan maailman nopeimmaksi kuorma-autoksi. Ne olivat melkoisia työkoneita siroihin Bugatteihin verrattuna.

Yksi kuuluisimmista ennätysautoista on kuitenkin yllä olevassa kuvassa vasemmalla oleva ja John Cobbin ajama Napier-Railton. Cobb ajoi vuonna 1935 ratakierroksen yli 143 mailin eli 230 km/h nopeudella. Eikä rata ollut edes täysin kuiva… Hyvällä tuurilla auto on hyvällä säällä ulkona, missä sen pääsee näkemään ja ennen kaikkea kuulemaan livenä.

Rata suljettiin toisen maailmansodan ajaksi, ja tästä lisää myöhemmin. Sodan jälkeen rataa ei avattu koskaan enää uudestaan.

Kaksi ja 3/4 mailia eli 4,43 kilometriä pitkä ja betonista valmistettu rata oli aikoinaan hämmentävän leveä, ja osia tuosta radasta on vielä jäljellä. Radassa oli myös kunnolliset kallistukset, korkeimmat kaarteet ylettivät lähes 10 metriin. Tästä linkistä pääset kurkkaamaan radalle 360 asteen näkymän avulla.

Paikan historiaa vahvistaa myös se, että Brooklandsissa pidettiin Englannin ensimmäinen Grand Prix -kisa vuonna elokuussa 1926 – siis lähes sata vuotta sitten. Kisan pituus oli 462 km, ja voittajan aika oli noin minuutin yli neljä tuntia. Voittajan keskinopeus oli näin 115 km/h.

Historian havinaa

Osittaisen vanhan radan lisäksi museon alueella on lukuisia vanhoja historiallisia rakennuksia. R.R. Jacksonin vaja on esimerkiksi vuodelta 1931. Kyseinen herra ei ole monelle Englannin ulkopuolella asuvalle välttämättä kovin tuttu, mutta hän oli yksi oman aikansa parhaita moottorien virittäjiä. Hänen vajassaan tuunattiin monia legendaarisia kilpa-autoja sekä ennen että toisen maailmansodan jälkeen.

Historiallisten autojen näkeminen historiallisissa puitteissa luo Brooklandsille omanlaisensa tunnelman. Elämys on luonnollisesti kovin lähellä hyvin autenttista ajankuvaa. Myös vanhat filmipätkät auttavat oikeanlaiseen tunnelmaan virittäytymisessä.

Ajankuvaa luodaan myös lukuisissa vitriineissä esillä olevilla esineillä: vanhoilla valokuvilla, pokaaleilla ja ajoasusteilla.

Ja totta kai Brooklandsissa on esillä myös vaikuttava kokoelma kaksipyöräisiä. Radalla ajettiin niilläkin paitsi kisoja myös useampi nopeusennätys.

Kuuluisin kaksipyöräinen on vuonna 1927 valmistunut sivuvaunullinen 490-kuutioinen Norton LPD1, jolla rikottiin aikoinaan 14 erilaista ennätystä.

Allekirjoittanut on ehdottomasti nelipyöräisten ystävä, mutta vanhan moottoripyörät ovat kyllä upeita katsella. Niiden tekniikka ja yksityiskohdat vetävät puoleensa magneetin lailla.

Ja onpa esillä myös moottorittomiakin kaksipyöräisiä. Polkupyörä oli menopeli, joka mullisti ihmisten liikkumisen jo ennen kuin niitä alettiin edes varustaa moottoreilla.

Ja totta kai muutamassa vajassa myös kunnostetaan vanhoja menopelejä, joten hyvällä tuurilla pääsee seuraamaan sellaistakin aktiviteettiä.

Ja myös vajojen ja hallien ulkopuolella on esillä erilaista kalustoa, usein vähän uudempaa ja siten paremmin säätä kestävää sellaista.

Lentokenttä ja kokoonpanotehdas

Brooklands oli paitsi kilparata myös lentokenttä ja lentokoneiden kokoonpanopaikka. Kilparadan keskellä olevalta kentältä lähti neitsytlennolle muutamakin tunnettu legendaarinen lentokone. Spitfire on ehkä tunnetuin englantilaisista toisen maailmansodan aikaisista hävittäjistä, mutta RAF:n varsinainen työjuhta oli Hurricane. Sen neitsytlento Brooklandsissa tapahtui 6.11.1935.

Toinen monille tuttu toisen maailmansodan kone – keskiraskas pommikone Vickers Wellington – suoritti neitsytlentonsa puolestaan 15.6.1936. Yhdessä hangaarissa on esillä osittain entisöity yksilö, joten avonaisen rungon rakenne on hienosti esillä.

Hauskana knoppitietona kerrottakoon vielä se, että museossa esillä oleva Hurricane vietiin sodan aikana Venäjälle, missä se ammuttiin alas saksalaisten toimesta Murmanskin lähellä vain parin kuukauden jälkeen. Kun muurit idän ja lännen välillä murtuivat 1980- ja 90-lukujen taitteessa, tuo kone löysi tiensä takaisin Brooklandsiin – erittäin surkeassa kunnossa tosin. Kone kunnostettiin pieteetillä vuosien 1999 ja 2019 välillä, ja nyt se on yksi museon rakastetuimpia näyttelyesineitä.

Yksi legendaarinen Brooklandsissa – tosin vain osittain – koottu lentokone on Concorde. Sen rungon osista vajaa kolmannes kasattiin Brooklandsissa. Luonnollisesti museossa on siis yksi kone näytillä – tosin ulkotiloissa. Tuohon koneeseen pääsee myös kurkkaamaan ja kävelemään sisään. Koneen penkillä istuessa voi kuvitella, miltä on tuntunut matkustaa yli kahden Machin nopeudella.

Vanhaa alkuaikojen lentokalustoa on myös esillä runsaasti, ja etenkin kaksitasoisten kokoelma sävähdyttää. Osa koneista on myös lentokelpoisia.

Pieniä koneita on esillä runsaasti lukuisissa museoissa ympäri maailmaa, mutta isoa kaksitasoista pommikonetta näkee harvemmin. Brooklandsissa on esillä Vickers Vimyn replika, joka olisi pystynyt ensimmäisessä maailmansodassa kantamaan siihen aikaan raskaan pommilastin keskelle Saksaa. Valitettavasti kone valmistui vain liian myöhään, jotta se olisi ehtinyt kunnolla tositoimiin.

Historiankirjoihin se päätyi kuitenkin useiden pitkänmatkan lentojen ansiosta. Vimy oli ensimmäinen lentokone, joka ylitti Atlantin kesäkuussa 1919. Lentoreitti vei sen Newfoundlandista Irlantiin. Vimyllä lennettiin myös Englannista Etelä-Afrikkaan sekä Australiaan. Brooklandsin replikalla on toistettu näitä historiallisia lentoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lentokoneiden historiaa

Yllä mainittujen historiallisten lentokoneiden lisäksi Brooklandsissa esitellään ilmailun historiaa laajemminkin sekä kerrotaan myös paljon lentokoneiden valmistuksesta.

Esillä on esimerkiksi vaikuttava kokoelma erilaisia historiallisia moottoreita alkaen aina vanhoista kaksitasoista ensimmäisiin suihkumoottoreihin.

Myös koneiden valmistus tulee tutuksi niin itse koneen osien kuin myös valmistukseen tarvittavien työkalujan osalta.

Myös erilaisia osia on esillä runsaasti rungoista propelleihin asti.

Ja kuten autoissa, alkuaikoina myös ilmailussa puu oli tärkeä raaka-aine. Näin suomalaisesta näkökulmasta puinen vesilentokone, Vickers 60 Viking, on varsin sympaattinen, vaikkei se lentokoneena kovin erikoinen ollutkaan.

Ja totta kai metalli yleistyi myöhemmin lentokoneiden valmistuksessa, mutta metalleilla on eroa. Tämäkin esitellään museossa konkreettisesti.

Moderneimmista lentokoneista ulkosalla on Concorden lisäksi useampi iso matkustajakone, kun taas sisällä halleissa on ihasteltavana muutama hävittäjä. Paikoiltaan ilmaan nouseva Harrier oli aikoinaan melkoinen innovaatio ja siten ansainnut ehdottomasti paikkansa museossa.

Omanlaisensa keksintö oli myös Barnes Wallisin suunnittelema stratosfäärikammio, joka rakennettiin vuonna 1946. Sen avulla pystyttiin valmistautumaan suurnopeuslentoihin hyvin korkealla. Brooklandsissa on esillä Wallisin keksintöjä laajemminkin.

Mennään bussilla

Lontoo ja sen kaksikerroksiset bussit ovat legenda, ja niille on varattu oma osionsa Brooklandsissa sijaitsevassa museossa. Noin 30 bussin kokoelma on samalla suurin Lontoon bussien kokoelma maailmassa.

Hyvällä tuurilla ja hyvällä säällä voi päästä jonkun näistä busseista kyytiin, kun ne kuljettavat museovieraita museon alueella ja myös sen ulkopuolella.

Vuonna 2011 Brooklandsiin siirretyn kokoelman omistaa osittain Lontoon bussien suojelusäätiö, joskin osa busseista on yhä yksityisomistuksessa.

Laaja museo

Vaikkei Brooklandsissa ole esillä aivan yhtä paljon hienoa kalustoa kuin Englannin hienoimmissa auto- tai liikennemuseoissa, paikan historia ja museon laajuus sekä monipuolisuus tekevät siitä ehdottomasti vierailun arvoisen.

Ja myös lapsille sekä lapsenmielisille on riittävästi katsottavaa ja koettavaa. Moottorin visiitin aikaan heinäkuun puolivälissä esimerkiksi McLarenilla oli oma pieni näyttelynsä, jossa oli esillä useampi auto. Niitä kiinnostavampi oli kuitenkin täysikokoinen ja legoista rakennettu 720S, jonka rakentamiseen kului yli 280 000 palikkaa, ja jonka kasaamiseen kului 6-henkiseltä Legon tiimiltä yli 2000 tuntia. Ja ei, renkaat eivät ole legoista vaan Pirellin P Zerot…

Koko museon alueen hahmottaa parhaiten tästä interaktiivisesta linkistä.

Brooklands museon kotisivut: https://www.brooklandsmuseum.com/

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy