Matkakohde: Olympiastadion pesi kasvonsa ja kaivautui maan alle

Helsingin Olympiastadion on oiva käyntikohde, olipa penkkiurheilija, arkkitehtuurin rakastaja tai lapsiperhe. Ikoninen funkkismonumentti on käynyt läpi tyyriin ja haastavan remontin, joka nykyaikaisti urheilupyhätön monin tavoin.

Suomalaisille rakas, persoonallinen, mutta pieni – lajissaan jopa maailman kauneimmaksikin kehuttu. Tätä kaikkea on maan tunnetuin urheilupyhättö ja Helsingin kuuluin maamerkki eli Olympiastadion.

Se on oiva kaupunkimatkailukohde arkkitehtuurin ystäville, penkkiurheilijoille, viihdetapahtumiin suuntaaville ja lapsiperheille, joille ohittamatonta on vierailla Stadionin tornissa: 72 metristä avautuvat esteettömät näkymät yli pääkaupungin. Hissi hurauttaa ylös 37 sekunnissa. Ja jos kiinnostaa, niin torni on hieman heiluvainen: tornin rakenteille on laskettu kovan tuulen joustovaraa 0,5–0,8 senttiä.

Kallis ja haastava remontti

Olympiastadionin monet vauriot, kosteusongelmat, rakenteiden rapautumiset ja sähköjärjestelmän heikkokunto ja puutteet todettiin vuoden 2010 kuntokartoituksessa, eikä rakennuksen käyttökieltoonkaan julistaminen ollut kaukana. Suojelukohde oli kehnossa kunnossa. Olympiastadionin läpikäymä mittava ja vuosikausia kestänyt remontti ei ollut ihan halpa savotta. Perusteellisen remontin hinta karkasi käsistä aina yli 300 miljoonaan euroon. Moni äimisteli remontin kuluja, samalla summalla kun olisi saanut rakennettua uuden, nykyaikaisen ja kookkaamman stadionin.

Toisessa vaakakupissa painoi se, että kyse on arkkitehtuurisesti ainutlaatuisesta rakennuksesta, kansallisaarteesta ja väkevistä muistijäljistä. Stadikan lehtereillä on koettu monet huumaavat onnenhetket, jos kohta myös karvaat pettymykset, olipa kyse urheilusta tai viihdetapahtumista. Sijaintinsa puolesta Olympiastadion on ainutlaatuinen kansainvälisesti vertaillen, jossa stadionit eivät välttämättä sijaitse näin keskellä kaupunkia, yhtenä sen kaupunkikuvallisena tunnusmerkkinä.

Uudet penkit, uusia hissejä

Yleisökapasiteetiltaan Olympiastadion on maailmanmitassa vaatimaton, joten se ei kelpaisi Uefan vaatimusten mukaan esimerkiksi jalkapallon Euroopan liigan finaaliottelun areenaksi.

Katsomoiden vanhat istuimet on uusittu. Erillisistuimia on nyt kaikkiaan 36 251. Kenties näkyvin muutos on uusi ilmava kaarteiden ja takasuoran yllä oleva katos.

Liikkuminen helpottuu monin tavoin aiempaan verrattuna, myös esteettömyyden näkökulmasta. Aiemmin käytössä oli esimeriksi vain kaksi hissiä, nyt niitä on 11. Lukuisten portaiden vierustoilla on tasonostimia, jotta voidaan taata esteetön liikkuminen esimerkiksi pyörätuolilla liikkuville katsojille. Katsomossa pyörätuolipaikkoja on niitäkin nyt paljon aiempaa enemmän: 150–160 paikkaa.

Stadionin juoksuratojen tasalla on valoisa Bistro Stadion, jossa voi lounastaa tai käydä kahvilla – ja nauttia suussa sulavan Stadionleivoksen, jonka se jokin ovat kuusenkerkkä ja mustikka.

Aiemmin Stadionin vessajonot olivat legendaariset isojen tapahtumien aikaan. Vessassa käynti saattoi tarkoittaa sitä, että joku urheilusuoritus tai lauluosuus jäi näkemättä. Vessoja oli aiemmin 240, nyt remontin valmistuttua vessoja on yli 600.

Myyräntöitä mittavasti

Olympiastadionin remontin mittavin uurastus on ollut kaivaa 12–14 metrin maanpinnan alle huoltotiloja, teknisiä tiloja ja liikuntatiloja. Maan alta on kaivettu ja kuskattu pois huimat 27 000 kuorma-autollista kiveä ja soraa, vilkkaimpina ajankohtina 300 kuorma-autollista päivässä.

Remontti oli haastava, mutta innostava, arvioi arkkitehti Kimmo Lintula urakkaa.

Päivänvaloa maanalaisiin tiloihin tuovat valolyhdyt, jotka avaavat näkymiä yläpuoliseen stadioniin.

Maan alle juoksemaan

Man uumenissa on monenlaisia liikuntatiloja kuten yhdeksän metriä korkea, vaalein puupinnoin verhoiltu avara liikuntasali, joka sallii monet lajit koripallosta salibandyyn ja käsipallosta lentopalloon.

Huoltotunneli maan alla on samalla myös kaksiratainen ja täyspitkä 400-metrinen juoksurata, joka sijaitsee täsmälleen samalla kohtaa kuin juoksurata maan päälläkin. Täällä urheilijat voivat harjoitella ja valmistautua kisajuoksuihin samanlaisella mondo-pintaisella juoksuradalla kuin kentän tasollakin.

– Tämä on tietääksemme aivan ainutlaatuinen ratkaisu, ainakaan missään muualla Euroopassa ei ole toteutettu vastaavaa ja kansainvälisestikin kiinnostusta herättänyttä ratkaisua, Lintula kertoo.

Tavallisetkin liikkujat pääsevät syksyn tullen juoksemaan radalle tiettyinä aikoina ja pientä pääsymaksua vastaan.

Tavoitteena noin miljoona kävijää vuodessa, joista puolet tulisivat eri tapahtumista ympäri vuoden. Rakennus on päivittäin auki niin eri urheilulajien harjoittelupaikkana sekä myös kokoustiloina. Liikuntapaikkoja on kuusituhatta neliötä, jotka muuntuvat monen eri urheilulajien tarpeisiin.

Tunnin opastettu kierros

Opastetulla Stadionkierroksella selviävät stadionin vaiheet 1930-luvulta nykypäivään. Kierroksella pääsee vierailemaan myös stadikan maanalaisessa maailmassa. Opastettu kierros alkaa vierailijakeskuksesta. Kierroksen lopuksi on mahdollisuus vierailla myös Olympiastadionin tornissa.

Opastettu stadionkierros pitää sisällään 60 minuutin opastuksen Olympiastadionin ja Urheilumuseon tiloissa, Urheilumuseon pääsymaksun ja tornivierailun pääsymaksun kierroksen jälkeen.

Opastetun kierroksen hinnat: aikuiset 19,50 €, lapset ja nuoret 7–16 vuotta 10 € (alle 7-vuotiaat maksutta). Osallistuminen on mahdollista ennakkoon ostetuilla lipuilla.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Marko Jokela ja Stadion-säätiö/Wellu Hämäläinen