18.6.2023 Ajoneuvot Mercedes-Benz Vision One-Eleven on lokinsiipimersun paluu – yhden, hyvin näyttävän konseptiauton muodossa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Vision-sarjaa jatkava konsepti on täyssähköinen, mutta tarkoitettu kunnioittamaan olemassaolollaan vuoden 1970 Mercedes-Benz C111:tä, joka oli puolestaan todellinen mestari polttomoottorin monipuolisessa hyödyntämisessä. Kaikessa futuristisuudessaan tämä Mercedes-Benzin Vision -sarjan viimeisin tulokas istuu tarkoitettuun kronologiaansa, joka alkoi vuonna 1970 esitellystä, tuolloin samalla tavalla oman aikakautensa voimanlähdemuodeilla leikkineesta C111:stä. 53 vuoteen mahtuu myös vähintään yhtä erikoislaatuinen CW311, joka oli kuluvalla viikolla aiheena Moottorin Nimi muutettu -juttusarjassa. Vision One-Eleven eli toiselta määritelmältään "muotoilututkielma numero 5" esiteltiin Mercedes-Benzinä kuten muutkin Vision-konseptit sekä myös edeltäjä-mallinsa. Toisaalta auto voisi erittäin hyvin kantaa myös EQ- tai AMG-päätteitä, sillä katulaillisena se olisi äärimmäisen suorituskykyinen sähköauto. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Aksiaalivuomoottoreita ja lisättyä todellisuutta Sähköautoista on polttomoottoriautoja vaikeampaa tehdä matalia, mikä johtuu akusta ja sähkömoottoreista. Vision One-Eleven on kuitenkin sähköautoksi poikkeuksellisen matala, mistä kuuluu kiitos autossa (teoriassa) käytettäville aksiaalivuomoottoreille. Lähes kaikissa nykysähkömoottoreissa käytettävistä radiaalivuomoottoreista poiketen tässä ratkaisussa magneettivuo on asennettu aksiaalisesti eli akselin suuntaisesti, mikä säästää tilaa ja painoa sekä suurentaa moottorin voimavaroja. Aksiaalivuomoottoreita on nähty toistaiseksi hyvin harvassa tuotantoautossa, esimerkkinä McLaren Artura -hyperhybridissä. Mercedekselle tekniikka on tullut saksalaisvalmistajan ostettua brittiläisen sähkömoottorivalmistaja YASA:n. Näin ollen aksiaalivuomoottoreita on nähty aiemmin kahdessa muussakin Mercedes-konseptissa, Vision EQXX:ssä sekä Vision AMG:ssä viime vuodelta. Vision One-Eleven on 117 sentin korkeudellaan vain seitsemän senttimetriä edeltäjäänsä korkeampi. Teoriassa Vision One-Elevenin utopistiseen tuotantoversioon voisi asentaa aksiaalivuomoottorit kaikille neljälle pyörälle, saavuttaen näin tiiviisti pakattuna jopa nelinumeroisia teholukemia. Mercedes-Benzin Kalifornian-studiolla luodun One-Elevenin kiilamainen kori yhdistelee piirteitä Mercedes-EQ -malleista sekä esikuva C111:stä. Helmojen aerodynamiikka on lähes F1-tasoista. Lokinsiipien takaa avautuva ohjaamo sijaitsee hyvin matalalla ja istuinten pohjat lähes hipovat tietä. Matkustamo on toisaalta myös hyvin valoisa, sillä lasipinta-alaa on paljon. Eräs One-Eleven Conceptin ulottuvuuksista on kerrassaan futuristinen ohjaamonäkymä, joka toimivana kokonaisuutena pitäisi sisällään lisättyä todellisuutta. Virrat pois päältä ohjaamo on siis kuin tabula rasa, mutta aktiivisena tietoviihdejärjestelmän toiminnot ikään kuin leijuisivat keskikonsolin ja kojelaudan päällä. Vision One-Eleven Concept ei ole ainakaan millään nyt hahmotettavalla aikataululla tarkoittamassa lokinsiipimersun paluuta tuotantoon tai lisätyn todellisuuden ilmestymistä Mercedeksien ohjaamoon. Aksiaalivuomoottorit ovat sen sijaan tekemässä väistämätöntä tuloaan ainakin Mercedes-AMG -osastolle, mistä ainakin joidenkin kilpailijatahojen kannattaa olla huolissaan. C111 hurmasi V8:lla, turbodieselillä ja wankelilla Harva automalli on esitellyt polttomoottorin monipuolisuutta yhtä laajasti - saati yhtä näyttävästi - kuin 1970-luvun taitteen Mercedes-Benz C111. C111 oli Mercedeksellä pitkän uran tehneen italialaismuotoilija Bruno Saccon ensimmäisiä taidonnäytteitä stuttgartilaistallissa. Kuulaskeutumisten ynnä muiden suurten saavutusten aikakautena myös urheiluauton piti näyttää itsestään uusia ulottuvuuksia. Perinteisten pitkänokkaisten kaunottarien kuten 300 SL:n vastapainoksi luotiinkin nyt kiilamainen keskimoottorinen konsepti, jossa oli paljon kuuajan muotoiluaspekteja. C111:n voimanlähteessä haluttiin ottaa ilo irti 60-luvun muotivirtauksesta, wankel-moottorista. Autoa valmistettiin kaikkiaan 12 kappaletta, joista 11:ssä oli kolmi- ja myöhemmin nelisylinteinen wankel- eli kiertomäntämoottori. Ensimmäiseen sarjaan asennettu kolmisylinterinen wankel tuotti 280 hevosvoimaa, mutta neljännen roottorin lisäys C111-II -sarjan myötä nosti auton tehot jo 350 hevosvoimaan. Yhdessä keveyden ja vain 110 senttimetriä korkean auton erittäin matalan ilmanvastuksen kanssa II-sarjalainen kykeni jopa 300 km/h huippunopeuteen, ollen takuuvarmasti nopeimpia wankel-autoja koskaan. Aivan kuin aksiaalivuomoottorin kohdalla nyt 53 vuotta myöhemmin, wankelin käytöllä haettiin tilan- ja painonsäästöä sekä nopeaa kaasunvastetta. Mercedes ei kuitenkaan kokenut wankelia riittävän kestäväksi sen kulumisherkkyyden vuoksi, joten kyseinen voimanlähdemuoto jäi näin tähtimerkin osalta historiaan. Toisen sarjan viidenteen autoon asennettiin myöhemmin Mercedeksen M 116 eli herraskainen 3,5-litrainen V8 testimielessä viisivaihteisen käsivaihteiston kera. Dieselennätys haltuun Eräs asia, jonka Mercedes-Benz taitaa todella hyvin, ovat dieselmoottorit. 70-luvulla dieselit eivät kuitenkaan olleet aivan sitä mitä nykyään, ja aikansa "nokivasaran" asentaminen superautoon tuntuu ajatuksena hassulta. Viimeisen ja siis 12 auton sarjan täydentäneen C111:n oli tarkoitus olla äärimmäinen testialusta Mercedeksen tulevalle dieselmoottorille. Vuonna 1975 valmistettuun diesel-C111:een asennettiin OM 617, joka olisi Mercedeksen modernein dieselmoottori, ja vauhdittaisi parin vuoden kuluttua sarjatuotantoisena "E-sarjaa" eli W123:a sekä "S-sarjaa" eli W116:ta. Tyypiltään OM 617 oli 3,0-litrainen rivi-5. Yksi eroavaisuus moottorista kuitenkin löytyi sittemmin vuonna 1977 debytoineeseen OM 617:ään verrattuna: siinä oli turboahdin. Nykyään markkinoilta ei taida löytyä yhtään modernia dieselmoottoria ilman ahdinta. Ahtamattomana OM 617 tuottikin vain 80 hevosvoimaa, mutta C111:ssä Garrettin turboahdin sekä välijäähdytin nostivat tehot jo 190 hevosvoimaan ja väännön 363 newtonmetriin. C111:ssä keskelle sijoitettu OM 617 pääsi hurjaan testiin, jossa sillä ajettiin 64 tunnin tauoton rupeama Fiatin Nardò -testiradalla Italian Pugliassa kesäkuussa 1976. Lähes pyöreää, 12,5 kilometriä pitkää rataa kierrettiin tuona aikana neljän eri testikuljettajan voimin yhteensä 16 000 kilometrin edestä keskinopeudella 252 kilometriä tunnissa ja näin dieselautojen maailmanennätykset saivat kerralla kyytiä. Lähde ja kuvat: Mercedes-Benz Teksti: Benjamin Helander Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 10.7.2026 Uutinen Sosiaali- ja terveysministeriö asetti suomalaisen pienmetsäkoneen luovutuskieltoon 9.7.2026 Uutinen Hyviä uutisia! Dacia Sandero tekee paluun Suomeen – Euroopan myydyin ja Suomen halvin 9.7.2026 Liikenne Nelostielle lisää jopa 150 metrin päästä mittaavia peltipoliiseja – tänne ne tulevat 8.7.2026 Euro NCAP BMW iX3 selvitti uudistuneen Euro NCAP:in ensimmäisenä 7.7.2026 Sähköautot Sähköauto on tullut jäädäkseen – tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia valitsisi sähköauton uudestaan 6.7.2026 Liikenneturvallisuus Tiesitkö että rattijuopumus säädettiin rangaistavaksi jo 100 vuotta sitten? 5.7.2026 Ajatuksia autoista “Pidetään peto hengissä, mutta sopuisana” – Christian von Koenigsegg polttomoottorin tulevaisuudesta 3.7.2026 Ajoneuvot Kia uudistaa Euroopassa poissaolollaan loistanutta Seltosta – sähköauton ominaisuuksia hybridissä? 3.7.2026 Uutinen 100 vuotta Mercedes-Benziä – ensimmäisestä autosta maailman teille Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 9.7.2026 Liikenne Nelostielle lisää jopa 150 metrin päästä mittaavia peltipoliiseja – tänne ne tulevat 8.7.2026 Viikon arkistopoiminto Vuosimallin 2001 Cadillac Seville STS oli tehty vakavasti otettavaksi haastajaksi euroluksukselle, miinuspuolenaan 70 litran tankin 300 kilometrillä tyhjentänyt moottori 10.7.2026 Lentokoneet Noin vuotta ennen kuin Finnair ottaa upouuden Embraer E195-E2:n käyttöönsä, Luxair on tuonut tyypin säännölliseen liikenteeseen Helsinki-Vantaalle 8.7.2026 Moottoripyörät Moottori selvitti: moottoripyörävakuutuksissa jopa 3000 euron eroja, yksi vakuutusjätti ei jättänyt edes tarjousta 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 3.7.2026 Laivat Näistä kuvista pääset itse vertaamaan, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat toisistaan Polarista ja Sampoa - jäänmurtajien kehitystä 55 vuoden ajalta 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa!