30.9.2024

Mercedesten muotojen mestari: Bruno Sacco 1933-2024

Kuva Daimler-Benz, Mercedes-Benz Classic
Bruno Sacco ja Mercedes W201 (Kuva: Mercedes-Benz Classic Archives)

Eräs merkittävimmistä Mercedes-muotoilijoista on menehtynyt 90 vuoden iässä.

Italialaissyntyinen Bruno Sacco oli varmastikin eräs tunnetuimmista Mercedes-Benzejä piirtäneistä automuotoilijoista. Saccon alaisuudessa linjansa saivat monet Mercedeksen 1900-luvun lopun kultakauden autot, joista ikoninen, Moottorin tämänhetkisenä käyttöklassikkonakin nähty W124-mallisarja on vain yksi.

Italian vuoristoisessa Udinessa vuonna 1933 syntynyt Sacco opiskeli Torinon ammattikorkeakoulussa koneinsinööriksi, saatuaan opintoihinsa innoituksen vuoden 1951 Torinon autonäyttelystä. Valmistuttuaan hän haki töitä sekä kuuluisista Pininfarinan ja Ghian koritaloista, joista jälkimmäiseen nuori Bruno pestattiin vuonna 1955.

Vuonna 1958 hänet palkattiin Daimler-Benzin vastaperustetulle muotoiluosastolle, jossa varhaisimpina merkittävinä töinään Sacco piirsi C111-urheiluautokonseptin muodot, nimekkään Paul Bracqin piirtäessä tuolloisia tuotantomalleja Mercedeksen ensimmäisenä varsinaisena automuotoilijana. Saccon lokinsiipiset C111-tutkielmat muistetaan muun muassa siitä, että niissä kokeiltiin sekä wankel-, diesel- että bensiinimoottoreita, viimeisimpänä tuplaturboahdettua 4.5 litran V8:a.

Vuodet 1975-1999 Sacco johti Daimler-Benzin muotoiluosastoa Friedrich Geigerin jälkeen, alkaen W123-malliston ja erityisesti sen farmarimallin viimeistelystä, kulkien halki W126-ässäsarjan, W201 190:n, W124:n, aina viimeiseen työhönsä eli R230-korikoodia kantaneeseen SL-malliin saakka. Saccon kuuluisa sitaatti "Mercedeksen tulee aina näyttää Mercedekseltä" pitää hyvin paikkansa, kun päämuotoilijan työhistoriaa tarkastelee.

Saccon aikana Mercedekset saivat alkuun kenties minimalistisen eleettömät suorat linjat ilman krumeluureja, mutta liian vakavinakaan Sacco-Benzejä ei voine pitää, ainakaan kun katsoo pyöreälamppuista W210-korin E-sarjalaista tai hivenen pulleaa W208 CLK:ta. Ensimmäinen, 1990-luvun puolivälissä esitelty SLK-avoauto on jopa leikkisä, kun sitä vertaa hieman aiemmin tuotantoon tulleeseen, arvokkaaseen ja hienosti ikääntyneeseen R129 SL-sarjalaiseen.

Kaikkia töitään Sacco ei pitänyt yhtä onnistuneena kuin vuonna 1982 markkinoille tullutta menestystuotetta, W201-korin 190-mallia, sillä esimerkiksi 1990-lukuisesta W140 S-sarjasta tuli hänen mukaansa liian korkea. W140 ei myöskään ison kokonsa takia saanut aikanaan yhtä varauksettoman suosiollista vastaanottoa kuin edeltäjämalli W126, jota Sacco piti uransa huippuhetkenä.

Bruno Saccon työ kynän varressa on sellaista automuotoilua, joka kestää aikaa, osin myös siitä syystä miten pitkäikäisiksi monet hänen aikanaan tuotantoon tulleet Mercedes-mallit ovat osoittautuneet. Hyvinpidetyt 1980-lukuiset Mersut ovatkin varmasti paras muistomerkki Saccon arvokkaille työvuosille.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huutokauppahelmet: 1954 Mercedes-Benz W196 R -hopeanuoli

Mercedes-Benz W124-mallisto täyttää 40 vuotta

Mercedes-Benz logo

Mercedes-Benz: 100 vuotta tähtimerkin käyttöönotosta

Kiitos Mercedes-Benz, annoit Audille mainiot eväät menestykseen

Käyttötesti käytetyllä: jäähyväiset käytetylle Mersulle – tähän hintaan ja tällaiseen kotiin S124 meni

Täyssähköisessä Mercedes-Benz ESprinter -retkeilyautossa on yllättävänkin paljon järkeä

Ulkonäkö pettää – Mercedes-Benz CLA on nyt nimittäin aivan uusi, ja lähtökohtaisesti valmistajansa energiatehokkain sähköauto

Käyttötestin tähti Mercedes-Benz 250 TD myydään huutokaupalla

Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 Classic Data -arvioinnissa, osa 4 – tärkeimmät luvut kuntoluokka 3 ja arvo 6800 euroa

Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 Classic Data -arvioinnissa, osa 3 – syynissä kori, lasit ja alusta

Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 Classic Data -arvioinnissa, osa 2 – ”sisätilan yleisilme erittäin hyvä”

Mercedes-Benz -perhe kasvaa lähivuosina – kärkenä 750 km:n sähkö-CLA

Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 Classic Data -arvioinnissa, osa 1 – katsaus aitouteen ja konehuoneeseen

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat