Koeajo: Mercedes-AMG E 53 – Arvaamattoman Mukava Giesi

Mercedes-AMG E 53 ottaa nyt haltuun eri tontin, kuin pienempimoottorisilta AMG-malleilta ollaan ehkä totuttu odottamaan.

Menneessa maailmassa elävät saattavat yhä yhdistää AMG-liitteen Mercedeksessä isoon V8-moottoriin ja erittäin räyhäkkäisiin versioihin perus-Mersuista. Aivan näin suoraviivaisia vetoja ei kannata enää tänä päivänä tehdä, sillä Mercedes-AMG:n mallisto on levinnyt läpi lähes koko Mersun mallikatalogin ja jokaisen mallin sisällä on vielä olemassa versioita eri tekniikalla. Tällä kertaa koeajossamme on Mercedes-AMG E 53.

Kuten Alpeille sijoittuneessa ensikoeajoissa kerroimme, kyseinen mallinimi tarkoittaa tätä nykyä 3,0-litraista suoraa kuutosmoottoria yhdistettynä lataushybridivoimalinjaan. Voima välitetään kaikille neljälle pyörälle yhdeksänvaihteisen automaatin kautta – lähtökohtaisesti takavetopainotteisesti.

Aloitetaan siitä, että miksi Mersu(kin) on päätynyt suorituskykyisemmän pään autoissaan lataushybridivoimalinjaan. Ensinnäkin syynä on tietysti autonvalmistajien päästörajat: kun tarkkaillaan valmistajan koko malliston päästökeskiarvoja, jokaisen mallin on osallistuttava talkoisiin. Eikä edes AMG-lisänimi oikeuta tässä poikkeukseen.

E 53 on tätä nykyä ”lähtötason AMG” E-sarjassa. Räyhäkkäämpi, mitä todennäköisimmin V8-moottorinen E 63 esitellään hieman myöhemmin. Aiempaa lähtöpään mallia nimeltä E 43 ei hinnastossa ole ollut enää vuosiin.

Ei häviä mukavuudessa perusmalleille

Käynnistyksen yhteydessä korviin on kantautuvinaan suoran kuutosen sulosointuja, mutta nopeasti ne ilmenevät ainakin kaiuttimien kautta vahvistetuiksi nuoteiksi. Vastaan tulee ensimmäinen hidastetöyssy, johon ajan kovaa AMG-olemusta odottaen varsin hiljaa – mutta aivan suotta.

Vaikka E 53:ssa onkin rautajouset, epätasaisuudet ylittyvät erinomaisen mukavasti. Alusta on säädettävissä Comfort-asetuksesta myös Sport- tai Sport + -säädöille, jolloin meno muuttuu kontrolloidummaksi, mutta pysyy silti yllättävän mukavana. E 53:n asema tulevaa tehomallia mukavuuspainotteisempana grand tourerina tulee esille välittömästi.

Kuten tekniikkataulukon suorituskykylukemista voi päätellä, kyseessä on erittäin ripeä lataushybridi. Haluttu ajonopeus kerätään mittaristoon vaivattomasti ja mutkista poistutaan niin halutessa kumit vinkuen. Vaikka sähkömoottori takaa parhaan mahdollisen väännön jo alakierroksilla, silti voimalinjaan on jätetty saumaa nauttia kuutoskoneen korkealle kierrättämisestä.

Mutkaisemmilla teillä auto selvästi pyytää nautiskelemaan kyydistä. Alustan kontrolli on näin painavaksi autoksi hämmentävän hyvällä tasolla. E 53 ei pyri puskemaan tai yliohjaamaan juuri missään tilanteessa, edes hieman härnätessä. Oikeasti kovaa provosoidessa auton ajonvakautus toteaa rauhallisesti, että nyt on aika hieman rauhoittaa ja nauttia ajamisesta rennommin ottein.

Tunnelma auton ratissa pysyykin aina rentona. Ohjaus on tarkka ja auton kulku äärimmäisen vakaata. Osan mielestä tällainen yhdistelmä voi olla tylsääkin, mutta sille kohderyhmälle E 53 ei ole muutenkaan oikea auto. Vaikka auto ei huuda leikkisyyttä tai innosta paiskomaan kurveihin ylikovaa, ajaa sillä mielellään mutkaisempiakin teitä valtateiden välttämiseksi. Mutta vaihtoehtoisesti auto on myös enemmän kuin kotonaan myös moottoritiellä.

Auton ulkokuoren muutokset ovat tehty hillityn tyylikkäästi. Tarkkasilmäinen hoksaa varmasti, että kyse on AMG-mallista, mutta siihen ei ole vaadittu valtavia levikkeitä ja pokkauksia. Niin mittaristosta kuin tietoviihdejärjestelmän syövereistä löytyy AMG:lle omittuja toiminnallisuuksia, joista oleellisin on lämpömittarinäkymä – nämä tiedot saisivat olla näkyvillä ihan kaikissa ”perusautoissakin”.

Koeajon aikaan autossa oli vielä alla kitkarenkaat, jotka tuntuivat antavan kurveissa melko paljon myöten. On siis mahdollista, että kesärenkailla E 53 osaisi väläyttää myös sitä leikkisämpää ja eloisampaa puoltaan – mutta ilman sen itse kokemista emme lähde enempää asialla spekuloimaan.

AMG:n uusi, rennompi suunta

Lataushybridissä on pienempien päästöjen ansiosta etenkin meillä Suomessa pienempi autovero, kuin puhtaasti polttomoottorisessa autossa. Tämä näkyykin erona esimerkiksi vuoden 2022 hinnastoon, jossa edellisen sukupolven E 53:n hinnat alkoivat n. 139 000 eurosta. Nyt hinnat alkavat 120 000 euron tuntumasta, farmarin ollessa pari tonnia kalliimpi. Halvasta autosta ei siis ole nytkään kyse, mutta hankintahinnan lisäksi myös käyttökulut voivat pienentyä tuntuvasti, kiitos lähes sadan kilometrin täyssähköisen toimintamatkan. Muun muassa tehokkaamman voimalinjan, sähköisesti ohjatun takatasauspyörästön lukon ja tehokkaampien jarrujen AMG Dynamic Plus -varustepaketti kustantaa alle 4 500 euroa.

Viikon koeajon jälkeen koittaa tavalliseen tapaan auton palautus. E 53 ei tehnyt sellaista lähtemätöntä vaikutusta, että sen palauttaminen harmittaisi. Auto ei ole yhdelläkään osa-alueella automaailman kärkikastia, eikä varmasti ole tarkoituskaan, sillä kyse on kokonaisuudesta. Ratapäivät tuntuvat ehkä hieman kaukaiselta toimintaympäristöltä E 53:lle, mutta muuten se sopeutuu lähes mihin käyttöön vain. AMG-nimestä huolimatta äänieristys on hyvällä tasolla, ja tilaa tarvitseville on tarjolla myös farmariversio – porrasperäisessä mallissa kun kontti jää lataushybridissä hieman surulliseksi. Kyseessä on kuitenkin lopulta oppikirjaesimerkki ns. jokapaikanhöylästä – jollaiseksi AMG-malliston ”pienempi pääty” on tänä päivänä kehittynyt.