Miksi nuori kuski kolaroi? – Riskit ovat tiedossa

Nuorten kuljettajien aiheuttamien kuolonkolarien riskitekijöitä ovat tutkimusten mukaan ylinopeus, päihteiden käyttö, kokemattomuus, piittaamattomuus säännöistä ja myös auton huonokuntoiset renkaat.

Savonlinnassa vastikään sattunut usean nuoren hengen vaatinut vakava autokolari kalvaa mieliä ja keskusteluttaa asiantuntijoita.

Keskeistä julkisissa ulostuloissa on ollut pohtia, miksi nuoret ajavat kuolonkolareita, mitkä ovat kolarien keskeisimmät juurisyyt ja mitä kolareiden ehkäisemiseksi olisi tehtävissä.

Liikenneturva: tehotoimia tarvitaan

”Ajokortti-iän laskeminen 18 vuodesta 17 vuoteen lisää alaikäisten autonkuljettajien määrää liikenteessä, mikä lisää nuorten liikenneonnettomuuksia ja heikentää nuorten liikenneturvallisuutta. Jos ajokortti-ikää päätetään laskea, nuorten turvallisuutta tukevien toimien tulee olla ehdotettuja tehokkaampia ja laajempia”, kiteyttää Liikenneturva lausunnossaan lakimuutoksesta. 

Lausunto liittyy vuonna 2018 voimaan tulleen ajokorttilain valmisteilla olevaan ”korjaussarjaan”, jonka keskiössä on linjata, tulisiko B-luokan ajokortti sallia kaikille 17-vuotiaille ajo- ja teoriakokeet läpäiseville nuorille.

Ajokorttilain kiisteltyä uudistusta on valmisteltu jo pitkään, ja sen oli määrä tulla voimaan syksyllä 2022. Lakihanke on kuitenkin ottanut aikalisän, sillä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt lakiuudistukseen liittyen lisäselvityksiä siitä, miten 17-vuotiaille myönnettävä ajolupa vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen.

Alkuvaihe haastavin

Nuorten kuljettajien turvallisuusriskit ovat tyypillisiä ajouran ensivaiheissa.

Onnettomuustietoinstituutti OTIn Nuorisoraportti 2021:n mukaan aiheuttajakuljettajien joukossa vuosien 2015–2019 kolareissa korostuivat kaikista nuorimmat kuljettajat. ”Kahden nuorimman ikäluokan, 18–19-vuotiaiden, kuljettajien osuus oli 42 %.”

Liikenneturvan mukaan on hyvä mieltää, että nuorten korkea riski joutua onnettomuuteen on erityisesti ensimmäisenä kuukausina ajokortin saamisen jälkeen. Suuri osa nuorten onnettomuuksista tapahtuu yöaikaan ja viikonloppuisin.

”Noin 50 prosenttia ensimmäisen ajovuoden ajokieltorikoksista tapahtuu ensimmäisen neljän kuukauden sisällä ajo-oikeuden saannista”, lausunnossa ajokorttilain muutoksesta todetaan.

Ylinopeudet ja päihteet

Muitakin tyypillisiä riskitekijöitä luetellaan OTIn raportissa. Riskejä ovat muun muassa päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen, ylinopeus sekä turvalaitteiden käyttämättömyys.

OTIn mukaan nuorista kuoleman johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 36 % ajoi onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena (vähintään 0,50 ‰). Kaikista rattijuopumuksista törkeiden rattijuopumusten (yli 1,2 ‰) osuus oli 71 prosenttia. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli nuorilla yleisempää silloin, kun kyydissä oli matkustaja/matkustajia.

Nuorista aiheuttajakuljettajista 16 % ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena.

Aiheuttajakuljettajista 64 prosenttia ajoi onnettomuushetkellä vähintään 10 km/h ylinopeutta. Erityisen yleistä ylinopeudella ajaminen oli nuorilla miehillä, joista yli kaksi kolmannesta eli 68 prosenttia ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta.

Piittaamattomuutta säännöistä

Edellä mainittujen riskitekijöiden ohella ”tyypillisiä taustatekijöitä nuorten moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla olivat muun muassa vähäinen ajokokemus ja yleinen piittaamattomuus liikenneturvallisuutta sekä yhteiskunnan sääntöjä kohtaan. Välinpitämätöntä asennetta heijastelee se, että hieman yli puolella kuljettajista oli historiassaan aiempia liikennerikkomuksia.”

Vuosina 2015–2019 kaikista 163 kuolemaan johtaneessa moottoriajoneuvo-onnettomuudessa mukana olleesta nuoresta henkilöauton kuljettajasta 44 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä.

OTIn raportissa todetaan havaintona, että niiden kolarin pääaiheuttajana olleiden nuorten henkilöauton kuljettajien osuus, jotka rikkoivat samanaikaisesti useaa sääntöä (olivat humalassa tai huumeissa, ajoivat vähintään 10 km/h ylinopeutta, eivätkä käyttäneet turvavyötä), oli vuosina 2015–2019 keskimäärin 27 %.

Nuorten kuljettajien ajokokemuksen vähäisyys näkyy OTIn raportin mukaan sekin.

”Kuolemaan johtaneen onnettomuuden ajaneilla nuorilla tyypillisin (38 %) välitön riskitekijä oli ajoneuvon käsittelyvirhe tai virheellinen ajotoiminto, joita ovat esimerkiksi liian äkillinen ja voimakas ohjausliike tai virheellinen ajolinja.”

Kanssamatkustajat vaikuttavat

Liikenneturva tuo lausunnossaan esiin, että Onnettomuustietoinstituutin mukaan samanikäisten nuorten matkustajien läsnäolo vaikuttaa olevan erityinen riskitekijä.

”Monissa maissa on havaittu erityiseksi riskiksi toisten nuorten läsnäolo matkustajina. Yhdysvalloissa on todettu, että onnettomuuden sattuessa kuolemanriski teini-ikäisen kuljettajan onnettomuudessa kasvaa yli 50 % verrattuna siihen, että kuljettaja on autossaan yksin. Mikäli matkustajana on aikuinen henkilö, riski pienenee.”

Kehnot renkaat, iäkkäät autot

OTIn raportissa tuodaan esiin yksi auton kuntoon liittyvä merkittävä riskitekijä eli renkaiden kunto – joka poliisin arvion mukaan ilmeisesti oli osatekijänä myös vastikään Savonlinnassa sattuneessa vakavassa kolarissa.

Raportin mukaan joka kolmannen nuoren autossa oli kuluneet renkaat eli urasyvyys alle 4 millimetriä.

Nuorten käytössä on myös varsin iäkkäitä autoja, joiden aktiiviset ja passiiviset turvaominaisuudet eivät tietenkään ole samalla tasolla kuin nykyautoissa. OTIn läpikäymissä kuolonkolarien Tutkijalautakuntien tutkimissa onnettomuuksissa aiheuttajana olleiden nuorten kuljettajien henkilöautojen keski-ikä oli peräti 17 vuotta. Autoista 64 prosenttia oli vähintään 15 vuotta vanhoja.

Rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä Suomessa vuonna 2021 oli 12,6 vuotta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Onnettomuustietoinstituutti, Liikenneturva, Traficom, Autoalan tiedotuskeskus 

a:7:{i:0;s:6:"102564";i:1;s:6:"114085";i:2;s:6:"115855";i:3;s:6:"108463";i:4;s:5:"96811";i:5;s:5:"87364";i:6;s:6:"118485";}