Ministeri Harakka verokaavailuista: ”Hallitus ei raportin ehdotuksia toteuta”

Liikenneministeri tyrmää MT:n haastattelussa liikenteen kontolle kaavaillut veronkorotukset.

”Tavoitteena ei ole rajoittaa autoilua, vaan tehdä siitä puhtaampaa”, linjaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) Maaseudun Tulevaisuuden (MT) tuoreessa haastattelussa.

Harakan kiteytys liittyy valtiovarainministeriön liikenteen verotusta uudistavan työryhmän vastavalmistuneeseen kattavaan loppuraporttiin, josta Moottori on uutisoinut. Raportissa ehdotetaan polttoaineverojen korottamista tehokkaimpana päästöohjauskeinona.

Työryhmä etsi raportissaan keinoja, joilla liikenteen osalta voitaisiin yltää hallituksen ilmastotavoitteisiin taloudellisesti tehokkaimmin. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon – tavoitteena on nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

MT:n haastattelema ministeri Harakka pitää työryhmän ehdotusten toteutumista epätodennäköisenä ainakaan lyhyellä aikavälillä: ”Tämä hallitus ei raportin ehdotuksia toteuta. Meillä on selkeä sopimus, että polttoaineen verotusta ei enää muuteta.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Välttämätön autoilu ei saisi kallistua kohtuuttomasti

Valtiovarainministeriön työryhmän kaavailuissa ajoneuvoveron aleneminen kompensoisi polttoaineveron nousun keskimäärin kotitalouksille.

Keskimäärin-kohtelu ei kuitenkaan koskaan kohtele kaikkia kotitalouksia yhtäläisesti. Veromuutosten vaikutus kun riippuisi ajamisen ja polttoainekulutuksen määrästä. Verorasitus kasvaisi nykyisestä sellaisilla kotitalouksilla, jotka ajavat paljon, ja vastaavasti verotus kevenisi vähän ajavilla.

Harakka suhtautuu haastattelussa epäileväisesti veronkorotuksiin päästövähennysten näkökulmasta. Harakka korostaa, että tieliikenteen päästöjä halutaan vähentää sosiaalisesti oikeudenmukaisesti: ”Autoilun kulut siellä, missä se on välttämätöntä, eivät siis saisi nousta liian korkeiksi.”

Korotusautomaatti saa kritiikkiä

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, työryhmä ehdottaa ympäristöohjauksen säilyttämiseksi ja verotulojen osittaiseksi ylläpitämiseksi poliittista linjausta, jonka mukaan polttoaineverotuksen tasoon tehdään automaattisesti ”vähintään kuluttajahintojen nousun” mukaiset tarkistukset.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtiseltä kaavailu on saanut tiukkaa kritiikkiä. Lehtisen mukaan työryhmän ehdottamat indeksitarkistukset olisivat joka vuosi noin kaksinkertaiset yleiseen hintakehitykseen verrattuna.

Autoliitto: tarvitaan autokannan nuorennusta

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kannattaa autoveron poistamista ja muistuttaa, että autovero nostaa uusien autojen hankintahintoja.

– Veron poistaminen parantaa ostovoimaa erityisesti uusien ja uudempien käytettyjen autojen kaupassa. Kauppa lisääntyisi ja autokanta uudistuisi nykyistä nopeammin.

Autokannan nuorentuminen tarkoittaisi myös päästöjen vähentymistä. Autoliitto on tähdentänyt, että tiukkoihin päästötavoitteisiin voidaan yltää, mutta se vaatii rivakkaa autokannan uudistamista. Nieminen muistuttaa, että tänään käyttöön otettava henkilöauto on nykyolettamalla keski-ikäinen vuonna 2033 ja poistuu käytöstä vuonna 2043.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Voiko liikenteestä repiä veroeuroja entiseen malliin?

Ministeri Timo Harakan tuoreesta haastattelusta nousee esiin aivan keskeinen kysymys siitä, voidaanko liikenteestä kerätä veroeuroja entiseen malliin? Harakka epäilee MT:n haastattelussa, että raportin esitysten toimeenpanopotentiaali on vähäinen, onhan raportti laadittu sillä oletuksella, että liikenteestä kerätään tulevaisuudessa yhtä paljon veroja kuin nyt.

”Tämä näkökulma on tuskin käyttökelpoinen enää vuosikymmenen lopulla. Digitaalinen ja vihreä siirtymä pakottavat pohtimaan verokertymän kokonaan uusiksi”, ministeri arvioi.

Käyttövoimyllerrys vie veropohjan

Harakka on ajatuksineen varsin oikeassa, sillä liikenteen käyttövoimamyllerrysten myötä veropohjan sokkeli huojuu. Liikenteen osuus valtion verotulokertymästä on alentunut vähitellen 2000-luvun kuluessa. Hiilidioksidipäästöpohjaisesti verotettu autoilu kun ei tuota valtion kirstuun tulevaisuudessa enää mannaa entiseen malliin.

Raportissa tuodaan esiin, että ”pitkällä aikavälillä hiilidioksidipäästöihin perustuva veropohja ei enää tarjoa mahdollisuutta ylläpitää liikenteen verotuksen fiskaalista roolia nykyisellä tasolla.”

Liikenne sähköistyy ja päästöt pienenevät – joka on ilmaston ja kaikkien poliittisten ryhmittymien mielestä kannatettavaa kehitystä. Liikenteen sähköistymiseen pyrkimisessä ja kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin yltämisessä tosin riittää poliittista mittelöä, sillä keinoista vallitsee syvää erimielisyyttä.

Kilometriverotus kummittelee mukana

Ajettuihin kilometreihin eli paikannukseen perustuva veromalli pysyy sitkaasti mukana keskustelussa, vaikka työryhmänkin mukaan paikannukseen perustuvien kilometriverojärjestelmien investointi- ja käyttökustannukset olisivat liialliset. Työryhmä ei raportissaan pidä kilometriverotusta ”perusteltuna fiskaalisena keinona”, sillä esimerkiksi ajoneuvoverotuksen avulla valtio pystyy keräämään verotuloja selvästi pienemmillä veronkantokustannuksilla.

Autoliitto on ollut määrätietoisesti samoilla linjoilla jo pitkään. Autoliiton mukaan Suomen kokoisessa maassa ei tarvita kilometriverotusta.

Myöskään Harakka ei MT:n haastattelussa pidä kilometriveroa ainakaan vielä toimivana ratkaisuna ainakaan nykyisiin päästövähennystavoitteisiin.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) otti raportin julkistuksen yhteydessä asiaan kantaa.

”Pidän luontevana, että tulevaisuudessa polttoainelitrojen verottamisesta siirryttäisiin ajettujen kilometrien verottamiseen. Näin kaikki autoilijat olisivat kerryttämässä verotuloja riippuen siitä, missä ajavat ja onko esimerkiksi joukkoliikennettä saatavilla.”

Vanhanen myös kertoi käynnistävänsä selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta.

Ote liikenteestä pitää

Näyttää ilmeiseltä, ettei valtiovarainministeriö haluaisi hellittää otettaan liikenteestä kerättävistä veroeuroista, juuri muutoin ei raportin kirjausta voi tulkita: ”Koska liikenteen verotus on vahvasti hiilidioksidipäästöihin kohdistuvaa, voi näiden päästöjen väheneminen olla myös perusteena sille, ettei liikenteestä kerättäisi jatkossa yhtä paljon verotuloja kuin nykyisin. Toisaalta liikenne muodostaa Suomessa pysyvän veropohjan, joka ei kansainvälisesti liiku yli rajojen, ja aiheuttaa muitakin kielteisiä ulkoisvaikutuksia kuin hiilidioksidipäästöjä.”

Ja sitten seuraa kiteytys: ”Tämän takia liikenteen muuta kulutusta suurempi verorasitus voi olla perusteltua.”

Marko Jokela

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:5:{i:0;s:5:"94826";i:1;s:5:"94816";i:2;s:5:"94871";i:3;s:5:"83688";i:4;s:5:"47231";}