Näin paljon veronkorotus kasvattaisi autoilukuluja, Autoliitto laski

Neste_Robottitankkaus_Huoltamokonsepti_2086

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen: ”Yksittäisen veronmaksajan kohdalla verotuksen muutos voi olla suuri.”

Autoliitto on tehnyt laskelmia, paljonko autoilijoiden polttoainekulut kasvaisivat, mikäli kaavaillut veroehdotukset toteutettaisiin. Laskelmien taustalla on valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän vastikään valmistunut loppuraportti ja siinä esitetyt ehdotukset. Työryhmä päätyi siihen, että polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino liikenteen veroista.

Työryhmä ehdottaa verotuksen painopisteen siirtämistä ajoneuvoverosta polttoaineveroon siten, että bensiinin ja dieselin hintaan tulisi 10 ja 11 snt/l korotus ja ajoneuvoveroa alennettaisiin puolestaan keskimäärin 110 €/vuosi. Autoliiton mukaan tämä veronkorotus arvonlisäveroineen tarkoittaisi pumppuhinnoissa noin 12 ja 13 snt/l kalliimpia hintoja.

Kaavailtu korotus kävisi autoilijoiden kukkarolle seuraavasti: keskimäärin 6,5 l/100 km kuluttavalla bensiiniautolla polttoainekulut kasvaisivat 15 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella 117 euroa ja 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla vajaat sata euroa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Aie veroneutraali, mutta kenelle?

– Korotuksen yhteydessä mainittiin muutosten olevan veroneutraaleja. Näin voi olla veronsaajan eli valtion näkökulmasta, mutta yksittäisen veronmaksajan kohdalla verotuksen muutos voi olla suuri, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa.

Niemisen mukaan veromuutosten vaikutukset riippuvat muun muassa siitä kuinka paljon ja millaisella ajoneuvokalustolla kukin joutuu ajamaan.

Autoliitto tuo esiin myös työryhmän ehdotuksen dieselpolttoaineen alennetun verokannan poistamisesta. Se puolestaan nostaisi dieselpolttoaineen verotusta vielä 26 snt/l eli arvonlisäverollista hintaa noin 32 snt/l. Tätä korotusta kompensoitaisiin poistamalla käyttövoimavero, joka on keskimäärin noin 400 euroa vuodessa.

Autoliitto on laskenut, että korotus söisi 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla keskimääräisen käyttövoimaveron poistosta saatavan hyödyn noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella.

– Tämä muutos tekisi dieselautosta entistä kannattavamman vähäisillä kilometreillä ja lisäisi kustannuksia niillä, jotka joutuvat liikkumaan paljon omalla autolla, Nieminen toteaa.

Taustalla päästötavoitteet

Muutostarpeiden taustalla on liikenteen haitallisten päästöjen vähentäminen. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoitteena on nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

Liikenteen sähköistymistä ei Autoliiton mukaan kanttaisi kuitenkaan tehdä hinnalla millä hyvänsä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kannusti raporttia vastaanottaessaan poliittista järjestelmää pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa entisensuuruisesti veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

– Vanhasen pohdinta on ihan aiheellinen. Puhtaaseen liikenteeseen siirtyminen aiheuttaa myös muiden kustannusten nousua. Biopolttoaineet ovat kalliimpia valmistaa ja liikenteen sähköistyminen tuo omat lisäkustannuksensa. Muutosta on arvioitava kokonaiskustannusten eikä vain verotuksen näkökulmasta. Nieminen tähdentää.

Päästötavoitteisiin pyrkimisessä tulisi muistaa kohtuullisuus ja toteutettavuus.

– Suomen kaltaisen maan pitäisi tehdä liikkumisesta kilpailukykytekijä eikä kotitalouksien taloudellista toimeentuloa ja elinkeinoelämää kurjistavaa asiaa, Nieminen kiteyttää.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:5:"94826";i:1;s:5:"94816";i:2;s:5:"94871";}