Nimi muutettu: Chrysler Crossfire eli Sportlich, Leicht und Kurz amerikkalaisittain

Myös kesäautomaailma sai omansa pois Daimlerin ja Chryslerin tuhoon tuomitusta liitosta. Karmannilla Saksassa aikanaan valmistettu Crossfire on ehkäpä kaikista amerikkalaisista urheiluautoista vähiten amerikkalainen, mutta silti niin amerikkalainen.

DaimlerChrysler -konserniyhteenliittymästä on väännetty jutunjuurta tähän samaiseen vakiosarjaan jo aiemminkin, esimerkiksi Mercedes-Benz Sprinterin Pohjois-Amerikan seikkailujen myötä. Tämänkertainen esimerkki sen sijaan on niin kaukana Sprinteristä kuin olla ja taitaa, sillä sehän on sporttinen, kevyt ja lyhyt, niin kuin Mercedes-Benz SLK.

Uutta R170:n alustalle

Mercedes-Benz toi itselleen täysin uudenlaisen markkina-avauksen, SLK:n, markkinoille vuonna 1996. R170 -korimallinen kevyt roadster halusi olla taittuvine kovakattoineen ja tehokkaine turbomoottoreineen omanlaisensa vastus esimerkiksi brittisporteille sekä Mazda MX-5:lle, kuten toki myös BMW Z3:lle, joka oli nähnyt päivänvalon vuotta aiemmin.

DaimlerChrysler perustettiin vuonna 1998, joten konserniyhteenliittymästä tuli tosiasia visusti R170:n tuotantoaikana. Kun Mercedes-Benz sitten lopulta vuonna 2004 julkisti autolle seuraajan, R171:n, laittoi Chrysler jalkansa ovenväliin napaten väistyvän R170:n alustan käyttöönsä uutta mallia varten, joka olisi vähintään yhtä mullistava Chryslerille kuin SLK aikanaan Mercedes-Benzille.

Vaikea mieltää amerikkalaiseksi

Ensinäkemältä Chrysler Crossfire on helppo mieltää amerikkalaiseksi, ja etupäässä oman aikansa Chrysleriksi. Sanotaankin jopa, että Crossfiren muotoiluun otettiin inspiraatiota itse Chrysler Buildingista, Chryslerin New Yorkiin vuonna 1930 rakennuttamasta 320-metrisestä majesteettisesta art deco -pilvenpiirtäjästä, aikanaan maailman korkeimmasta rakennuksesta. Se on totta kai ilman muuta sporttisuuden, keveyden ja lyhyyden perikuva...

Amerikkalaisosapuolen suunnittelullinen panos Crossfireen jää pitkälti muotoilullisiin seikkoihin, pintapelteihin ja -muoveihin sekä sisätilan viimeistelyyn. Käytännössä kaikki muu autossa on R170-mallin SLK:ta. Strategiset mitat, kuten akselivälit ja raideleveydet ovat Mersun kanssa identtisiä, ja kun konepellin avaa, auton voi tunnistaa Chrysleriksi ainoastaan logojen perusteella. Vaikka siis ulkonäkö eroaakin merkittävästi SLK:sta, voidaan puhua ehdasta logonvaihdosta. Crossfire valmistettiin Saksassa, muun muassa Volkswagenin hovihankkijana tunnetun Karmannin tehtaalla Osnabrückissä.

Moottoripuolella Crossfire skippasi suosiolla SLK:n kaksilitraiset rivineloset, ja hyppäsi suoraan SLK 320:sta tuttuun 3,2-litraiseen V6:een. Perusversiona moottori tuotti 218 hevosvoimaa, mutta kun SLK 32 AMG käännettiin amerikaksi eli Crossfire SRT-6:ksi, saatiin mekaanisesti ahdetusta kutoskoneesta irti jo 335 hevosvoimaa.

Avokattoisesta SLK:sta poiketen Crossfire oli saatavilla sekä kova- että avokattoisena, ja avomallissa käytettiin Mersusta poiketen rättikattoa. Crossfiren tuotanto päätettiin vuoden 2008 kynnyksellä, kun autoja oli valmistettu noin 76 000 kappaletta, mikä on ihan kiitettävä luku, paitsi jos sitä verrataan R170:n kellottamiin noin 300 000 yksilöön. Crossfire ei saanut seuraajaa. Myös Mercedeksen SLK:n tarina on tullut päätökseensä vailla seuraajaa, kun sitä myytiin viimeiset mallivuodet mallimerkintäuudistuksen jälkeen SLC:n nimellä vuoteen 2019 asti.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: Chrysler, Automotive News Kuvat: Chrysler, Mercedes-Benz