Se Loppuu Kohta – Mercedes-Benz SLC Final Edition

Ounastelujen jälkeen Mercedes-Benz antoi valomerkin roadsterilleen: SLC Final Edition on erään mallihistorian päätös.

Vuonna 1996 Mercedes-Benz esitteli automallin, joka osui ja upposi autoilevaan kansaan. SLK, eli Sportlich, Leicht, Kompakt – urheilullinen, kevyt ja kompakti – päästi muutkin kuin todella rikkaat himoitun avo-Mersun rattiin. Tästä alkoi yli 20-vuotinen menestystarina. Ajat kuitenkin muuttuvat; siitä kertoo nyt Final Edition. 

Suuriin saappaisiin

Kerrataanpa vähän, minkälainen auto on roadster. Yleisimmän mielikuvan mukaan se on kaksipaikkainen, avokattoinen ja kompaktin kokoinen – tavallisesti erittäin lyhyellä akselivälillä. Roadsterin ensisijaisena tehtävänä on tuottaa omistajalleen elämyksellisiä ajokokemuksia, sillä perheautoksi on keksitty tilavampiakin ratkaisuja ja kauppakassiksi edullisempaa. Roadsterien historian voisi ulottaa helposti ainakin 1920-luvulle.

Nykypäivänä tämän autoluokan tunnustetuimpiin legendoihin kuuluvat esimerkiksi Britanniasta 1950-luvulla suosioon nousseet Triumphit ja Austin-Healeyt, vuodesta 1989 valmistettu Mazda MX-5, Alfa Romeo Spiderit useammassa polvessa sekä samoihin aikoihin SLK:n kanssa esitelty BMW Z3. 

Kaikki mainitut luomukset ovat hyvinkin erilaisia näkemyksiä samasta aiheesta, jonka yksi peruspilari – ainakin ennen vuonna 1995 esiteltyä Fiat Barchettaa – on ollut takavetorakenne. Mercedeksen henkilöautoissa takavetoisuus oli ainakin vielä tuolloin suorastaan tavaramerkki, ja ensimmäisen polven SLK:n pohjaratkaisuksi valittiin C-sarjalaisen (W202) sopivassa suhteessa urheilullinen ja mukava alusta. Tämä muovattiin roadsteriin sopivaksi muun muassa lyhentämällä oikean mittaiseksi. Niin ikään C-sarjan moottoripaletista poimittiin SLK:n luonteeseen kaikkein parhaiten sopivat voimanlähteet, bensiinikäyttöiset 2,0- ja 2,3-litraiset, myös mekaanisella ahtimella asiakkaan niin halutessa. SLK:ssa erikoisuutena taasen voidaan pitää kattoratkaisua, joka on perinteisen kankaisen sijaan taitettava kovakatto.

Tarina jatkuu…

2000-luvun alussa SLK koki faceliftin ja tekniikkapäivityksen, jonka yhteydessä tarjolle tuli lisää moottoreita, nyt myös V-muotoisia. Malliston huipulta löytyi 32 AMG 3,2-litraisella V6:lla. Tässä kohtaa panostettiin myös ajovakauden hallintaan, olihan aiempi ”beibi-Mersun” kellahdus tuoreessa muistissa. SLK ”R170” oli sarjassaan erittäin suosittu malli, tarinan täytyi siis jatkua.

Mercedes uudisti mallistoaan isolla kädellä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolessa välissä ja SLK:n toinen sukupolvi näki päivänvalon vuonna 2004 – C-sarjalaisen alustalla. Muotoilussa harppaus oli aika suuri, nyt selviä vaikutteita otettiin hyperauto SLR McLarenista, erityisesti formulahenkisen konepellin kohdalla, jonka alle ”R171” sai uusia moottoreita, nyt aina V8:aan asti. Moottoriperheen alkupäästä löytyi neljä- ja kuusisylinteristä, huipulla sitten kahdeksansylinterinen 55 AMG. Vaikka ruutia alkoikin tulla lisää, teki SLK edelleen selvän pesäeron isosisko SL:ään kompaktimman kokoisena ja selvästi ’tavoitettavampana’ urheiluautona. 

SLK eteni kolmanteen painokseensa vuosikymmenen vaihduttua. Nyt muotoilu seurasi tiiviimmin oman kokoluokkansa Mercedeksien, esimerkiksi C-sarjan W204:ää, ja muistutti olemukseltaan ehkä enemmän ensimmäisen sukupolven SLK:ta. Matalalle sijoitetusta, yksipuolaisesta maskista kuultaa sukulaisuussuhde SLR:n seuraajaan, lokinsiivillä viimeisteltyyn SLS:ään. Sisäpuolella viittauksia AMG-lippulaivaan on lisää esimerkiksi tähtäintä muistuttavien ilmasuuttimien ja ylipäätään koko kojelaudan muodon osalta.

Moottoripuolella valmistaja liikkui rohkeaan suuntaan, kun suuren dieselbuumin aikaan se oli valmis kirjoittamaan takaluukkuun tekstin: ”SLK250 CDI”. Tällä 2,1-litraisella rivinelosella varustettiin isompiakin Mersuja, onhan 500 newtonmetrin vääntölukema jo todella kova. Asiakkaat ottivat diesel-SLK:n hyvin vastaan. Bensiinipuolella luotettiin 1,8- ja 2,0-litraisiin rivinelosiin sekä nyt 3,5 litran V6:een. Huipulle saatiin jälleen AMG:n näkemys asiasta 5,5 litran V8:lla. 

…eri nimellä

Vuonna 2015 Mercedes ilmoitti suuresta mullistuksesta mallinimipolitiikassaan. Mallimerkintöjä jäsenneltiin siten, että esimerkiksi M-sarja muuttui faceliftin yhteydessä GLE:ksi, jossa ensimmäiset kaksi kirjainta tarkoittavat saksan kielen sanaa Geländewagen, maastoauto, ja E puolestaan E-sarjan kokoluokkaa. Uudistukselta säästyivät ainoastaan SLK:n isosisko SL sekä G-sarja, jotka olivat liian legendaarisia muutettaviksi. SLK:n nimi muuttui luontevasti SLC:ksi; Sportlich, Leicht ja C-sarjan kokoluokka.

Nimen kanssa samalla kertaa uudistettiin myös ilme. Ajovaloumpioiden, maskin ja helmojen muodot muutettiin muun Mercedes-malliston kanssa yhteneväisiksi. Samoin tehtiin takavaloille ja -diffuusorille. Uudistuksen yhteydessä ”R172” sai päivityksen myös moottoreihin. Hinnat alkaen-malliin, SLC 180, tuli malliston etuvetopäästä tuttu 1,6-litrainen bensiinimoottori, joka tarjoaa 156 hevosvoimaa ja 250 newtonmetriä huippuvääntöä aina yhtä uskomattomalta kierrosluvulta 1250 rpm. Tämän yläpuolelle sijoitettiin uuden kaksilitraisen moottorin kaksi eri tehoversiota SLC 200 ja -300. Huipulla Mercedes-AMG:n tekemä AMG 43 -versio, jossa oli virittäjän uusi 3-litrainen V6. WLTP-mittaustavalla SLC:n on Suomessa saanut omakseen alkaen vajaan 48 000 euron hinnalla.

Mercedes-Benz SLK on DNA:ssaan alusta asti yhdistänyt urheilullisuuden ja erinomaisen ajettavuuden käytännöllisyyteen. Mielikuva avoautoilusta epämukavana ja tuulisena, ainoastaan kesäkauden harrastuksena sai kyytiä kun autoon tuli lämmintä ilmaa pään alueelle puhaltava Airscarf-järjestelmä ja tuulisuojat. Eihän katto alhaalla mentäessä tavaratilaa jää juuri nimeksikään, mutta maltillinen kulutus etenkin malliston alkupään kohdalla mahdollistaa esimerkiksi työmatka-ajon ympärivuotisesti. Vaikka SLK kehittyi koko 20-vuotisen historiansa aikana yhä ylellisempään suuntaan, tietyt roadster-luokan perinteet, kuten manuaalivaihteisto, pidettiin koko ajan mukana vähintään vaihtoehtona. 

...ja lopulta leikkuriin 

Mercedes-Benz on 2000-luvulla laajentanut avoautotarjontaansa reilusti. Tällä hetkellä valmistaja tarjoaa SLC:n lisäksi avomallia C- ja E-sarjoista. Välissä on grand tourer SL, ja huippua edustavat väkevä 557-heppainen AMG GT C Roadster sekä Swarovski-kristalliajovaloin viimeistelty S Cabriolet. Tehtiinhän G-sarjalaistakin toki vielä vähän aikaa sitten alaslaskettavalla katolla. Erityisesti käytännöllisemmän nelipaikkaisen C-sarjan Cabrioletin tultua markkinoille kolmisen vuotta sitten on SLC:n kysyntä selvästi laskenut. Yli kymmenen vuotta vanha perusrakenne alkaa väkisinkin jäädä jalkoihin, joten valmistajan oli päätettävä mallin kohtalosta; tehdä uusi tai lopettaa pienemmän roadsterin valmistaminen kokonaan. Mercedes päätyi jälkimmäiseen, joten valomerkkinä markkinoille esiteltiin SLC Final Edition.

Mercedes esitteli SLK:n vuonna 1996 Yellowstonen keltaisena, mitä valmistaja itsekin pitää rohkeana vetona. Samalla tyylillä päivänvaloon tuotiin myös SLC Final Edition 23 vuotta myöhemmin. Väri on auringonkeltainen, vieläkin kirkkaampi. 

Erikoismallin – joka ilmiselvästi jää SLC:n kohdalla viimeiseksi – perustaksi valittiin jo perustuotannossa ollut AMG Line -paketti, joka maksaa Saksassa nelisen tuhatta euroa. Sitä muutettiin lähinnä muutamien tyylillisten yksityiskohtien kautta. AMG Lineen kuuluvat tietysti AMG-henkiset yksityiskohdat ulkona ja sisällä, mainittakoon puskurit ja maski, tehokkaammat jarrut sekä 10 millimetriä madallettu alusta. Final Editionissa on lisäksi reilun tonnin lisähintainen AMG Night -paketti, johon nimensä mukaisesti kuuluu tummia yksityiskohtia, kuten sivupeilit. Erikoismallin ulkokuoren kruunaavat mustat SLC Final Edition -logot. Vanteet ovat 5-puolaiset ja 18-tuumaiset.

Sisällä sama tunnelma jatkuu. Istuimet on viimeistelty kaksivärisellä nappanahalla, mustaa ja helmiäisväriä, hiilikuitua löytyy ja kokonaisuuden viimeistelevät ”SLC” ja ”Final Edition” -tekstit pääntuissa ja 9G Tronic -automaattivaihteiston valitsimessa. Lisävarustelistalta on Final Edition -pakettiin ruksailtu kaikenlaista kivaa. Vaikka varustepaketeista valitsisi tämän erikoismallin, ei auton ulkonäkö määräydy pelkästään sen mukaan, vaan AMG 43 -versio eroaa muista tunnusomaisilla yksityiskohdilla, kuten nelinkertaisilla pakoputkien ulostuloilla ja takaluukun pienellä ilmanohjaimella. Ulkoväreistä esittelyväri keltainen ei suinkaan ole ainoa, vaan erikoismalli on tarjolla myös mustana, harmaana, hopeana ja valkoisena, muutamien yksityiskohtien värin vaihdellessa niiden mukaan. SLC Final Editionin voisi siis sanoa olevan harvinaisen yksilöitävä erikoismalliksi. 

Saksassa Final Edition -paketin saa SLC 200 -malliin noin 6 000 euron hintaan, AMG 43:ssa se maksaa vain alle neljä ja puoli tonnia, sillä joitain elementtejä löytyy AMG-mallista jo omasta takaa. Syy Saksan hinnoille on puhtaasti se, ettei SLC Final Edition ole rantautumassa Suomeen. Mikäli erikoismallin mielii suomalaiseen kotiin adoptoida, täytyy kääntyä jonkun muun, esimerkiksi ruotsalaisen jälleenmyyjän puoleen. 

Jotain lohtua

Mercedes-Benz SLK/C:llä on laaja fanikunta oikeastaan ympäri maailmaa, ja valmistajan päätös tuotannon lopettamisesta on heille tietysti karvasta kalkkia. Tuotannon jatkaminen olisi haukannut melkoisen palan Mercedeksenkin kaltaisen autonvalmistajan budjetista, varsinkin nykypäivän tuotantomääriin nähden. Pääkilpailija BMW ratkaisi Z4:n kohdalla vastaavan ongelman lyöttäytymällä yhteistyöhön Toyotan kanssa, eikä tämä ole suinkaan ainoa tapaus markkinoilla. Voitaisiinkohan Mercedeksellä edes ajatella roadster-yhteistyötä esimerkiksi Nissanin kanssa? 

Emme tosiaan välttämättä tule enää näkemään juuri SLK/C:n kaltaista ikonia, mutta tämä kaikkiaan 710 000 yksilön verran valmistettu auto säilyttää hyvin arvonsa, ja on todella haluttu, joten keskuudestamme se ei ole häviämässä mihinkään. 

Teksti: Benjamin Helander Kuvat: Mercedes-Benz