Nimi muutettu: Moskvich 3 on pakotecrossover ja historiallinen merkki haudasta väkisin herätettynä

Kun portit länsimaailmaan viime vuonna sulkeutuivat, joutui Venäjän autoteollisuus tunnetusti ahtaalle. Vanha kunnon Mosse on aivan hiljattain palannut markkinoille kiinalaisten kyseenalaisella tuella. Aivan ensimmäinen Moskvich oli puolestaan Opel-lainaa.

Kun länsimaat asettivat ensimmäiset Ukrainaan liittyneet Venäjä-pakotteensa vuonna 2014, vedettiin esimerkiksi suomalaisia elintarvikkeita venäläisistä ruokakaupoista pois. Tältä ajalta ainakin allekirjoittaneen mieleen on jäänyt sana "pakotejuusto".

Nyt sama ajatus kääntyy toisin päin ja autoteollisuuteen, kun Venäjältä ei enää saa uusia länsiautoja, ja oma autoteollisuus on osien tuonnin katkettua aivan retuperällä. Vaikka Lada onnistui esittelemään historiansa ensimmäisen täyssähköauton, eivät Venäjällä valmistettavat autot yllä enää varustelunsa puolesta tälle vuosituhannelle. "Pakotecrossover" Moskvich 3 yrittää nyt paikata tilannetta.

Kyseessä on kiinalaisen JAC Motors Sehol X4 -crossoverin uudelleennimetty versio. Moskvich 3 ei eroa X4:stä mitenkään muuten, kuin logojensa ja mallimerkintöjensä osalta. Kuten nimikin alkuperäiskielellä kertoo, Moskvich on moskovalainen autotehdas, ja niinpä myös Moskvich 3 valmistetaan Moskovassa. Oikeampi ilmaus on ehkä kuitenkin, että kasataan, koska JAC Motors lähettää autot tehtaaltaan Hefeistä Moskovaan valmiina osina, ja Venäjällä tapahtuu ainoastaan loppukokoonpano. Tuotanto alkoi joulukuussa 2022.

Sehol on JAC Motorsin ja Volkswagen Groupin yhteistä käsialaa, ja X4 on muunnos JAC:in Refine-brändin S4 -mallista. Esimerkiksi Egyptissä autoa myydään nimellä JAC JS4. Moottorina autossa on 1,5-litrainen ahdettu bensiinimoottori. On epäselvää, onko kiinalaisvoimanlähde mitään sukua VW:n 1.5 TSI:lle. Sukulaisuutta puoltaisi konserniyhteistyö sekä sama 150 hevosvoiman teholukema. Iskutilavuudeltaan JAC:in moottori on 1 499-kuutioinen, 1.5 TSI taas puolestaan 1 498-kuutioinen.

Sehol X4 on saatavilla myös täyssähköisenä mallina, ja tehoa siinä on niin ikään 110 kW eli 150 hevosvoimaa. Venäjällä täyssähkömalli tunnetaan nyt vastaavasti nimellä Moskvich 3e.

Ensimmäinen Mosse oli omaa sukua Opel Kadett

Moskvich (voidaan translitteroida myös Moskvitch tai Moskvitš) syntyi sennimisenä automerkkinä toisen maailmansodan lopun tiimellyksessä. Opel Kadettin ensimmäistä sukupolvea aiemmin valmistanut tehdas Brandenburgissa joutui Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle, ja sen tuotantovälineet päätyivät sitä kautta äiti-Venäjälle. Kertomuksen mukaan itse diktaattori Josif Stalin valitsi nimenomaan Kadettin pohjaksi Neuvostoliiton ensimmäiselle sarjatuotantoiselle "kansanautolle".

Vuonna 1947 ensimmäistä kertaa Moskovassa tuotantoon edennyt Moskvich 400-420, tunnetaan Suomessa myös "piikkinokka-Mossena", ei paljoakaan eronnut Opelin jo vuonna 1936 esittelemästä Kadettista. Moottorina Mossessa oli uudelleennimetty versio Opelin 1,1-litraisesta moottorista, joka tarjoili 23 hevosvoiman tehot.

400-420 oli tuotannossa aina vuoteen 1956. Sen jälkeen, monista muista itäautoista poiketen, Moskvichit olivat oman talon suunnittelua. Mosseja valmistettiin vielä Neuvostoliiton ajan jälkeenkin, ennen vuoden 2002 konkurssia. 20 vuoden kuluttua tästä syntyi pakotettuna Moskvich 3.

Pakoterintama vuotaa Kiinan rajalla

Länsimaiset autonvalmistajat, kuten käytännössä kaikki muutkin suuryritykset, sulkivat ovensa ja tehtaansa Venäjällä laajamittaisen offensiivin alettua Ukrainassa vuosi sitten.

Kuten Moskvichinkin esimerkki hyvin osoittaa, kiinalaisvalmistajat eivät ole nähneet tarpeelliseksi vetäytyä Venäjältä, ja Kiinassahan mitään ei tapahdu ilman valtiovallan hyväksyntää. Tilanne on itse asiassa täysin päinvastainen, sillä kiinalaisten autojen osuus on siellä vain kasvanut, kun ne ovat täyttäneet länsimerkkien jättämää tyhjiötä.

Yhdellä kiinalaisvalmistajalla, Great Wallilla, on jopa toimiva tehdas Venäjällä. Vuonna 2021 siellä valmistettavia Haval -maastureita myytiin myös Venäjän armeijalle. Yhteensä kiinalaisvalmistajat vastasivat Japan Times -lehden mukaan 17 prosentin osuudesta uusien autojen myynnistä Venäjällä vuonna 2022, ja osuuden voi odottaa kasvavan.

Great Wallin lisäksi kaksi muuta Venäjällä toimivaa isoa kiinalaisautonvalmistajaa ovat Chery ja Geely. Valmistajista jälkimmäinen, Geely, on näistä länsimaissa tunnetuin, ja esimerkiksi Volvon omistaja. Useilla muillakin länsivalmistajilla on erilaajuisia yhteyksiä näihin kolmeen kiinalaisjättiin.

Vuoden aikana Lada Granta oli ylivoimaisesti Venäjän myydyin automalli, Nivan seuratessa toisena. GAZ Gazelle -pakettiauto oli kolmantena, ennen Lada Vestaa. Seuraavaksi myydyin automalli onkin sitten jo kiinalainen, Haval Jolion.

Ennen länsimerkkien vetäytymistä Kialla ja Hyundailla oli myyntikärjen asema Venäjällä. Viime vuonna ne olivat myynnissä vain kahden ensimmäisen kuukauden aikana, ja pudotus tilastossa oli sen mukainen. UAZ 33036 -pakettiauton ja Lada Grantan lisäksi kiinalaismallit olivat ainoita, jotka onnistuivat kasvattamaan osuuttaan kaikkiaan 62 prosenttia pudonneesta Venäjän automarkkinasta.

Pakoterintama vuotaa siis pahasti Kiinan rajalla, ja täällä lännessä olisi ehkä syytä miettiä, mitä asialle voisi tehdä.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: Carscoops, Japan Times, Best Selling Cars Blog Kuvat: JAC/Moskvich, Opel, Great Wall, Geely

Lisää aiheesta

• Nimi muutettu: Audi amerikkalaisella moottorilla ja punalipuilla – muun muassa sitä oli Hongqi CA7220
• Nimi muutettu: Chery Amulet on tarina siitä, kuinka kiinalaiset tekevät vanhasta Seatista vaarallisen
• Nimi muutettu: Jetta tarjoilee Seat Atecaa kiinalaisille alle 12 000 eurolla
• Nimi muutettu: Tältä näyttää Volvo XC90, ruotsalaisen perhemaasturin perikuva, kiinalaisissa kuorissa