Onnettomuuskuski ajaa usein ylinopeutta – tai ilman kypärää

Vain noin kolmannes alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisista kuljettajista käytti turvavyötä tai asianmukaisesti kiinnitettyä kypärää.

Suuret ylinopeudet sekä turvalaitteen käyttämättömyys vaikuttivat monissa tapauksissa päihdeonnettomuuksien vakavuuteen liikenteessä.

Reilua ylinopeutta (30 km/h tai enemmän) ajoi alkoholionnettomuuksien aiheuttajista 48 prosenttia ja huumekuskeista 43 prosenttia. Vain noin kolmannes alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisista kuljettajista käytti turvavyötä tai asianmukaisesti kiinnitettyä kypärää.

Pyöräonnettomuuksien taustalla päihtymystä

Voimakas päihtymystila on tyypillistä jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, paljastaa tuore tutkimus.

Vuosina 2015–2019 seitsemän päihtynyttä polkupyöräilijää ja 21 päihtynyttä jalankulkijaa kuoli onnettomuuksissa, joissa osallisena ollut moottoriajoneuvon kuljettaja oli selvin päin.

Lisäksi kahdeksan päihtynyttä polkupyöräilijää menehtyi yksittäisonnettomuudessa, kuten kumoonajossa tai esteeseen törmätessä.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Onnettomuustietoinstituutin OTI-päihderaportti 2021 tutkimuksesta. Se perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin vuosilta 2015–2019.

Kuolleita pyöräilijöitä 86

Vuosina 2015–2019 liikenteessä kuoli yhteensä 86 pyöräilijää ja 118 jalankulkijaa. Molemmissa ryhmissä päihtyneiden osuus oli noin 20 prosenttia. Päihtyneistä jalankulkijoista ja polkupyöräilijöistä 94 prosentilla veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1,2 promillea. Kolmella oli alkoholin lisäksi veressään myös muita päihteitä.

Ennaltaehkäisevää päihdetyötä

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnilla on useita turvallisuuden kohennusehdotuksia, joissa korostuu etenkin alkolukon merkitys alkoholionnettomuuksien ennaltaehkäisyssä.

Ehdotuksissa painotettiin myös ylinopeus- ja liikennepäihtymysvalvonnan tehostamista ja valvonnan alueellisen kohdentamisen kehittämistä. Tutkijalautakuntien mielestä kuljettajien päihdeongelmiin on puututtava vastaavalla vakavuudella kuin muihin ajokuntoa merkittävästi heikentäviin sairauksiin.

– Liikenne ei ole erillinen saareke muusta elämästä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari arvioi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti, Moottorin arkisto Lähde: OTI-päihderaportti 2021