Ostaja vaati auton myyjältä korvausta kolaroidusta autosta – vasta kuluttajariitalautakunnan käsittelyssä myönsi ajaneensa autolla ”hellän” kolarin

Käytetyn auton ostaja ja auton myynyt autoliike olivat eri mieltä siitä, koska autolla oli kolaroitu.

Kuluttajariitalautakunta joutuu joskus ratkomaan myös tapauksia, joissa joudutaan selvittämään, koska esimerkiksi kolaroidun auton vauriot ovat tapahtuneet – ennen autokauppaa vai mahdollisesti sen jälkeen.

Kuluttaja osti vuoden 2023 alussa hämäläisestä autoliikkeestä lähes 10 vuotta vanhan Ford Focus -auton. Auto oli käyttöön otettu vuonna 2014 ja sen mittarilukema oli kaupantekohetkellä 205 000 kilometriä.

Neljä kuukautta kaupan teosta kuluttaja otti autoliikkeeseen yhteyttä. Hän esitti, että auto olisi myyty hänelle kolaroituna. Autoliike oli eri mieltä, auto oli ollut kolaroimaton ennen kaupan tekoa.

"Asiakkaan kertomus ei ole uskottava"

Auton korjauskustannukset olivat tuhansia euroja. Pelkästään runkovaurion korjaaminen olisi maksanut 3 500 euroa. Kuluttaja oli liittänyt kuluttajariitalautakunnalle toimittamansa ratkaisupyynnön liitteeksi kaikkiaan 3552,65 euron korjauskustannuslaskelman. Autoliikkeen mukaan korjauskustannukset olisivat suuremmat jopa kuin koko auton hinta muutamaa kuukautta aiemmin. Kuluttaja oli maksanut autosta 5 400 euroa.

Kuluttaja oli vaihdattanut kuluttajariitalautakuntaan toimittamien dokumenttien perusteella autoon myös jakohihnan, jarrupalat sekä -levyt, laakereita ja uudet kesärenkaat.

Auton myyjä kiisti täysin kuluttajan vaatimuksen. Myyjä totesi vastauksessaan, että asiakkaan kertomus ei ole millään tavalla uskottava. Myyjän mukaan auto oli ollut asiakkaalle luovutuksen aikaan kunnossa. Auton keula oli ehjä, mikä näkyi myös myyntikuvissa.

Asiakas on ajanut autolla puolessa vuodessa noin 5 000 kilometriä. Myyjän arvion mukaan vauriot ovat tulleet autoon sinä aikana, kun se on ollut asiakkaalla. Myyjä kertoo, että ensimmäisessä yhteydenotossa myyjäliikkeeseen asiakkaan kertomus poikkeaa täysin siitä, mitä hän on kertonut myöhemmin. 

Kuluttajan kertomus muuttui matkan varrella

Autoliikkeen mukaan kuluttaja ei kertonut ensimmäisellä kerralla mitään autoon tulleesta törmäyksestä. Vasta myöhemmin asiakkaan kertomuksesta selvisi, että auto oli viety vahinkotarkastukseen. Asiakkaan esittämään törmäysvahingon korjauskustannuslaskelmaan sisältyvät muun muassa auton etupuskuri, konepelti, etulokasuoja, vasemman etuoven alalista. Vahinko on ollut niin voimakas, että auton puskurin takana olevat rakenteet ovat myös antaneet periksi, autoliike totesi vastauksessaan. Myyjä myös ihmetteli, miksi vastapuolen liikennevakuutusta ei ole käytetty asiassa.

Auton myyjä kertoo myös vastauksessaan, että tiedot korjaamon laskelmassa olivat jossain vaiheessa muuttuneet. Auton toinen umpio oli ilmeisesti vaihdettu autoon muun kuin kolarivaurion vuoksi.

Auton myyjä puolestaan kertoi, että auto oli myyty hänelle kolaroimattomana. Ennen kaupan tekoa kuluttaja oli huomannut auton etupuskurissa ”pieniä haittoja”, jotka eivät kuitenkaan olleet vaikuttaneet ajamiseen.

Kuluttaja kertoi myös vastauksessaan, että vapun jälkeen, eli useita kuukausia auton ostamisen jälkeen toinen auto oli osunut auton etupuskuriin ”hellästi”. Tällä ”hellästi” osumisella hän ilmeisesti yritti osoittaa sitä, että auton runkovauriot eivät voineet tulla autoon tästä ”hellästä” osumisesta, vaan ne olivat olleet autossa jo ennen kuin hän oli auton ostanut.

Kuluttajalla on näyttötaakka

Kuluttajariitalautakunta arvioi tapausta ja siihen liittyvää virhettä kuluttajasuojalain 5 luvun mukaan.  Käytetyn auton kauppaan liittyvät asiat arvioidaan sen mukaan, onko ajoneuvon kunto ollut sellainen kuin sen iän ja sillä ajettujen kilometrien perusteella voi olettaa.

Lisäksi asian arvioinnissa otetaan huomioon, että onko ajoneuvon hinta yleisen hintatason mukainen. Myös auton huolto ja hoito vaikuttavat sen kuntoon, eikä automyyjä vastaa auton normaalista kulumisesta ja sen aiheuttamista vioista.

Kuluttajariitalautakunta toteaa päätöksessään, että kuluttajalla on näyttötaakka hänen väittämästään virheestä. Kuluttaja on kertonut, että kaupan jälkeen auton keulaan osui kevyesti, kuluttajan käyttämällä sanalla ”hellästi”.

Myyjä on puolestaan vastauksessaan viitannut kolarivaurioista saatuihin tietoihin ja katsoo vastauksessaan, että vauriot ovat syntyneet kaupan jälkeen.

Kuluttajariitalautakunnan arvion mukaan sillä käytössä olevat selvitykset eivät osoita, että auton vauriot olisivat olleet olemassa jo auton luovutuksen aikaan. Lautakunta pitää näin ollen mahdollisena, että vauriot olisivat tulleet autoon kuluttajan mainitsemassa törmäyksessä. Tällöin kaupan kohteen ei ole näytetty olleen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta odottaa, jonka vuoksi kuluttajariitalautakunta katsoo, ettei autossa ole ollut hyvitykseen oikeuttavaa virhettä. Kuluttajariitalautakunta ei siis suosita, että autoliikkeen täytyisi hyvittää kuluttajalle autossa olevat vahingot.

Kuluttajariitalautakunnan antamat ratkaisut ovat suosituksia, eikä lautakunta ole tuomioistuin. Noin 80 prosenttia elinkeinonharjoittajista noudattaa kuluttajariitalautakunnan antamia suosituksia

Lähde: Kuluttajariitalautakunta