18.6.2024 Päivän kuva Päivän kuva: Tallinnan Olevisten kirkon torni oli mahdollisesti joskus maailman korkein rakennus – kiipeäminen sinne on sen mukainen kokemus Teksti Benjamin Helander Kuva Benjamin Helander Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Näkymät kirkon tornista ovat upeat, mutta 258 portaan kiipeämissuoritusta ei voi kaikille suositella. Historian tutkijat ovat aiheen tiimoilta jakautuneita eri leireihin, mutta yhden varteenotettavan koulukunnan mukaan Tallinnan Pyhän Olavin kirkon eli Olevisten kirkon (viroksi Oleviste kirik) torni on 1500- ja 1600-luvuilla saattanut hallita jopa maailman korkeimman rakennuksen titteliä. Jotkut ovat sitä mieltä, että torni oli vähintään Euroopan korkein rakennus. Kirkon omat nettisivut tyytyvät turvallisimpaan mahdolliseen kuvaukseen, ja mainitsevat tornin olleen "Euroopan korkeimpia rakennuksia". Se on joka tapauksessa varmaa, että Olevisten kirkko mahtuu vielä nykypäivänäkin maailman 20 korkeimman kirkkorakennuksen joukkoon. Olevisten kirkko on ollut Tallinnan maamerkki jo 700 vuoden ajan. Kirkon torni näkyy paljaallakin silmällä kaukaa mereltä, ja kiikarilla kymmenien kilometrien päästä. Mikäli torni oli joskus maailman korkein rakennus, oli se sitä vuosina 1549 - 1625. Torni oli tuolloin tiettävästi korkeimmillaan eli 159 metriä korkea. Vertailun vuoksi Tampereen Näsinneulan antennin huippu on 168 metrissä. Helsingissä ei puolestaan ole yhtäkään yli 150-metristä rakennusta tai rakennelmaa. Nykyisin Olevisten kirkon torni on 124 metriä korkea, ja korkeus on muuttunut kirkon historian aikana useita kertoja, sillä muun muassa salamaniskujen johdosta se on palanut yli kymmenen kertaa. Ensimmäinen kirjallinen maininta Olevisten kirkosta on vuodelta 1267. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kiipeäminen torniin on kokemus itsessään Oli Olevisten kirkon korkeusennätys sitten mikä tahansa, on se joka tapauksessa korkeimpia ihmisen tekemiä rakennuksia ennen modernia aikaa. Neuvostoaikana tornia käytettiin - yllätys yllätys - KGB:n tarkoituksiin, mutta Viron itsenäistyttyä se avattiin yleisölle näköalapaikaksi tarkalleen vuonna 2002. 124 metriä korkeassa tornissa näköalatasanne sijaitsee noin puolessavälissä eli suunnilleen 60 metrin korkeudella katutasosta. Tasanne on siis tornin kivisen osan huipulla, siinä mistä pellillä vuorattu huippukartio alkaa. Viron evankelisten kristittyjen ja baptistiseurakuntien liiton ylläpitämään kirkkorakennukseen on vapaa pääsy, mutta torniin kiipeämisestä pyydetään aikuisilta viiden euron pääsymaksu, joka käytetään kirkon kunnostukseen. Korttimaksumahdollisuutta tiskillä ei muuten ole, joten mukana on oltava käteistä. Portaat ylös lähtevät eteisen nurkassa sijaitsevasta pienestä oviaukosta. Vuosisatoja vanhat portaat näyttävät luonteensa heti ensi askelmilta lähtien. Ne ovat jyrkät ja kapeat kierreportaat, jotka kulkevat ahdasta porraskuilua pitkin ylös. Porrasaskelmien jyrkkyys ja pituus vaihtelee. Keskellä kulkee puinen tanko ja kaiteiden virkaa toimittaa seinää pitkin kulkeva köysi. Valoa ahtaaseen porraskuiluun tuovat sähkölamput sekä pienet ikkunat, joita on siellä täällä. Vastaantulevien ohittaminen on hyvin hankalaa. Ylös kiivetessä alaspäin vastaantulevat turistit tapaavat kommentoida jäljellä olevan matkan pituutta: "olet puolivälissä" tai "vielä vähän matkaa". Huilausmahdollisuuksia matkan varrella ei juurikaan ole. Lopulta kiviset portaat tulevat tasanteelle, jossa on vartijan koppi ja josta johtavat hyvin jyrkät puiset rappuset lopulta ulos näköalatasanteelle. Sielläkään ei liikaa tilaa ole, ja vaikka ovesta ulos astuttaessa on ilmoitettu nuolilla kiertosuunnaksi myötäpäiväinen, useimmat turistit eivät sitä tunnu huomaavan. Peruskuntoisellekin käytännössä urheilusuorituksesta käyvän kiipeämisen jälkeen näköalatasanteelta avautuvat joka suuntaan huimat maisemat, joiden takia on todellakin kannattanut kiivetä 60 metriä ylöspäin yhteensä 258 keskiaikaisessa portaassa. Varoituksen sana Niin hieno kokemus kuin Olevisten kirkon torniin kipuaminen onkin, sitä ei valitettavasti voi suositella kaikille. Torniin on vapaa pääsy alle 8-vuotiailla, mutta kannattaa miettiä kahteen kertaan kuinka paljon alle 8-vuotiaan kanssa suoritukseen lähtee. Suoritusta ei kannata tehdä hirmuhelteillä eikä vasta syöneenä. Portaikko ei ole ahtaanpaikankammoisten paikka, eikä näköalatasanne korkeanpaikankammoisten. Kulku torniin ei ole millään maailman mittarilla esteetön, joten tuki- ja liikuntaelinvammoista kärsivillä ei ole mahdollisuutta ylös päästä. Myös verenkierto- ja hengityselinten sairauksista kärsivien kannattaa ehdottomasti tutustua kirkkoon vain kirkkosalin osalta. Toki rakennus on varsin näyttävä katsoa myös ulkoapäin. Tornin näköalatasanteelta avautuvat maisemat ympärille Vanhaankaupunkiin sekä aina kauas merelle asti. Olevisten kirkon torni on avoinna yleisölle 8. huhtikuuta - 31. lokakuuta kello 10 ja 18 välillä. Lippuja myydään kello 17:30 asti. Allekirjoittaneen oma suositus onkin ajoittaa oma tornivierailunsa juuri tuohon puoli kuuteen, jolloin todennäköisyys kohdata muita turisteja äärimmäisen ahtaassa portaikossa on kaikkein pienin. Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 8.7.2026 Moottoripyörät Moottori selvitti: moottoripyörävakuutuksissa jopa 3000 euron eroja, yksi vakuutusjätti ei jättänyt edes tarjousta 8.7.2026 Viikon arkistopoiminto Vuosimallin 2001 Cadillac Seville STS oli tehty vakavasti otettavaksi haastajaksi euroluksukselle, miinuspuolenaan 70 litran tankin 300 kilometrillä tyhjentänyt moottori 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 - tältä näyttää sen jäätä halkova pohja 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa!