Päivän kuva: VL Myrsky kesälaitumella Suomen Ilmavoimamuseossa

Myrskyn siirtyminen Tikkakoskella sijaitsevan Suomen Ilmavoimamuseon päänäyttelyyn on ollut viime vuosina varma lomakauden merkki.

Parhaillaan entisöitävänä oleva VL Myrsky MY-14:n runko on tuttuun heinäkuiseen tapaan jälleen esillä Suomen Ilmavoimamuseossa Jyväskylän Tikkakoskella. VL Myrskyn kesäinen siirtyminen museon päänäyttelyn puolelle on ollut tuttu ohjelmanumero viime vuosina, sillä kone on saanut nauttia yleisön katseista entisöintihenkilökunnan kesälomien ajan.

Tänä vuonna VL Myrsky II:n museovierailussa on kuitenkin mukana uusi lisämauste. Projekti alkaa olla nimittäin siinä pisteessä, että keskeneräistä konetta esitellään toivottavasti viimeistä kertaa päänäyttelyssä yleisölle. Suomen Ilmavoimamuseon mukaan kaikki alkuperäisosat alkavat olla kunnostettuna paikallaan. Kesän aikana on valmistettu koneesta puuttuvia osia, kuten kuomupleksejä, kiduslevyjä, patruunalaatikoita ja ohjaamon kytkinrasioita.

Myrskyn tulevan talven suunnitelmat alkavat olla selviä, kunhan vain entisöintihenkilökunta saapuu elokuussa takaisin ansaitsemiltaan lomilta. Syksyllä entisöintiprojektissa on vuorossa rungon järjestelmien ja vaneriverhoilun viimeistely sekä rungon maalaus. Lisäksi ohjelmassa on siipien, peräsimien ja moottorin peitelevyjen asennus, jotka on rakennettu Vantaalla sijaitsevassa Suomen ilmailumuseossa.

Näillä näkymin Myrsky-projekti olisi valmis näytteille asettelua varten alkukesällä 2024.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

VL Myrsky

VL Myrsky on suomalainen hävittäjälentokone, joka kehitettiin sotien aikana Valtion lentokonetehtaalla Suomen ilmavoimien käyttöön. Vaikka kone kehiteltiin pääasiassa jatkosodan aikana, starttasi projekti jo reilusti ennen talvisodan syttymistä.

Puolustusneuvosto tarvitsi syksyllä 1938 hävittäjälentokoneita, sillä Eurooppa oli ajautumassa kovaa vauhtia kohti sotaa. Sodan uhka vaikutti myös siihen, ettei parhaita hävittäjiä haluttu välttämättä myydä lainkaan, ja myyntiin menevissäkin koneissa kysyntä ylitti tarjonnan, minkä takia hinnat kipusivat monesti yli kipurajojen suomalaisille.

Lisäksi kun Valtion Lentokonetehtaalla oli tarjolla vapaata tuotantokapasiteettia sekä tehdas oli antanut hyviä näyttöjä niin oman VL Pyry -projektin kuin myös lisenssillä valmistettavien Fokker D.XXI -hävittäjien muodossa, päätettiin hävittäjäpuutetta lähteä ratkomaan myös kotimaisen hävittäjän voimin.

Kotimaisen hävittäjälentokoneen esisuunnittelu tehtiin keväällä 1939. Varsinainen suunnittelu tilattiin 8.6.1939 ja syksyllä 1939 kone sai nimekseen Myrsky. Talvisodan alkaminen laittoi kuitenkin koneprojektin hetkeksi jäihin. Välirauhan jälkeen projekti jatkui ja prototyyppi tilattiin 20.12.1940. Prototyypin ensilento nähtiin 23.12.1941.

Jatkosodan aikana koneelle tehtiin erilaisia muutoksia suorituskyvyn parantamiseksi useassa vaiheessa. Kolmen koneen koesarja (eli niin sanottu VL Myrsky I) tilattiin 30.5.1942 ja 47 koneen suursarja (VL Myrsky II) 18.8.1942. Näin ollen Myrskyjä valmistui yhteensä 51 kappaletta.

Sotaan koneet ehtivät elokuussa 1944. Jatkosodan aikana niillä käytiin muutamia ilmataisteluja ja pommituslentoja. Kone osallistui myös Lapin sotaan, mutta siellä vain tiedustelulentojen muodossa.

Myrskyn käyttö ilmavoimissa jäi melko lyhyeksi. Koneet joutuivat lentokieltoon toukokuussa 1947 tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Lisäksi Pariisin rauhanehdot olivat sallineet Suomelle ainoastaan 60 hävittäjälentokonetta, ja tuolloin ilmavoimilla oli pelkästään Messerschmitt 109 G -hävittäjiä jo noin sata kappaletta, joten Myrskyt päätettiin hävittää.

Entisöintiprojekti loppusuoralla

Onnekkaan sattumuksen seurauksena Jämsästä löytyi 1970-luvulla kolme kappaletta Myrskyn runkokehikkoja, jotka lahjoitettiin Suomen Ilmavoimamuseolle vuonna 1982. Myöhemmin myös Myrskyn alkuperäispiirustukset löytyivät vuonna 1991.

Entisöintiprojektin starttaamisesta tehtiin periaatepäätös vuonna 2008 ja virallisempi päätös maaliskuussa 2013. VL Myrsky II:n entisöinti tehdään yhteisprojektina Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon kesken.

Entisöitävä kone on osa suursarjaa, eli se on VL Myrsky II. Kolmesta löytyneestä runkokehikosta parhaimmassa kunnossa oli MY-14, joten entisöitävä kone tulee samaan rungon alkuperäisen identifiointinumeron.

Teksti ja kuvat: Rikhard Wacker Lähde: VLMyrsky.fi