Peräkärryn kuormaus: Likainen, kulunut tai liian heikko sidontaliina on iso riski

Sidontaliinan tulisi varmistaa kuorman turvallisuus. Todellisuudessa kuorman sidonta on monen satunnaisen kuljetuksen heikoin lenkki.

Sidontaliinalta vaaditaan paljon. Sen on oltava kaikkine osineen riittävän vahva suhteessa sidottavaan kuormaan, sen on oltava puhdas ja ehjä, ja sidottaessa siihen ei saa jäädä kierteitä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikkayksikkö testasi tavallisia kaupoissa myytäviä kuormaliinoja ja tulokset olivat selkeitä.

Ehjä kesti 1000 kg, kulunut katkesi alle 500 kg voimalla

Hydraulisella testilaitteella tehdyssä testissä uusi sidontaliina meni rikki noin 1000 kg voimalla. Tällöin petti liinan rataslukko eli ns. räikkä. Sidontaliina siis piti lupauksensa, sillä pakkauksen mukaan sille luvattiin lujuutta 700 kg asti.

Seuraavaksi testiin joutui samanlainen, mutta hankaukseen joutunut, kulunut sidontaliina. Se napsahti poikki jo alle 500 kg voimalla. Liina katkesi nimenomaan kuluman kohdalta.

Jos uusi liina menee poikki, on tietenkin suuri kiusaus sitoa katkenneen liinan päät yhteen ja jatkaa sen käyttöä. Näin ei missään tapauksessa kannata tehdä.

– Solmittu 700 kg sidontaliina katkesi testissämme jo alle 400 kg voimalla nimenomaan solmun kohdalta, kertoo lehtori Juha Pesonen Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksiköstä.

Puhtaus on valttia

Myös lika vaarantaa kuormaliinan kestävyyden. Käyttämättömät kuormaliinat lojuvat joskus tallin nurkassa unohdettuina. Siellä ne keräävät itseensä pölyä ja likaa, joskus jopa öljyä tai peräti hitsauskipinöitä.

– Likainen sidontaliina pettää, koska se menettää joustavuutensa. Suolan, hiekan, öljyn tai muun kemikaalin tahrima sidontaliina pitäisi ehdottomasti hylätä ja hankkia uusi, Pesonen sanoo.

Köysi ei sovi kuorman sidontaan

Sidontaliinan puuttuessa on houkutus sitoa kuorma kiinni köydellä. Testien perusteella köysi ei kuitenkaan ole vaihtoehto oikealle sidontaliinalle.

– Köyttä ei saa kiristettyä riittävän tiukalle ja se venyy liikaa, siksi köysi ei ole sidontaväline, Pesonen toteaa.

Väitteelle haettiin näyttöä samalla hydraulisella mittauslaitteella, millä aiemmin testattiin kuormaliinan lujuutta. Tulokset olivat karuja.

Tuoteseloste lupaa köydelle 1900 kg vetolujuuden. Testissä köysi rapsahtaa poikki jo 1000 kg voimalla. Huomionarvoista testeissä oli myös solmujen laatu. Vetosolmu ei kestänyt lainkaan, umpisolmu köyden molemmissa päissä kesti tuohon mainittuun 1000 kg asti, mutta sitten köysi napsahti poikki nimenomaan solmun kohdalta.

Huolestuttavaa on myös venyminen. Testissä köysi venyi yli kaksinkertaisesti verrattuna kuormaliinaan, joten jo pelkkä venyminen voi johtaa sidotun kuorman hajoamiseen.

Näin sidot oikein

Sidontaliinan lujuuden pitäisi olla kaksi kertaa niin suuri kuin sidottavan kuorman massa. Oleellista on, että sidontaliinan heikoimman osan lujuus ratkaisee koko liinan kestävyyden. Kaikista liinan osista pitää löytyä lujuusmerkintä ja ne on syytä tarkistaa ennen liinan hankintaa.

Sidontaliinassa pitää olla rataslukko eli ns. räikkä – jousilukolliset liinat eivät sovi peräkärryjen kuormaliinoiksi.

– Kun kuorma on lastattu peräkärryyn, se pitäisi tukea etureunastaan. Sen jälkeen se sidotaan yli kahdella sidontaliinalla, joiden molempien tulee olla lujuudeltaan kaksi kertaa kuorman painon verran, Pesonen neuvoo.

– Jos kuormaa ei kyetä tukemaan etureunastaan, se voidaan sitoa ylisidonnan lisäksi kulmistaan ns. valjassidonnalla kahdella lisäliinalla.

Oheisilla videoilla esitellään sidontaliinojen käyttö.

Sidottaessa on lisäksi pidettävä huoli siitä, että liinoihin ei tule kierteitä. Lopuksi liinat kiristetään. Kuljetuksen aikanakin sidonnan kireys kannattaa tarkistaa kesken matkan.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Eila Parviainen ja Pekka Seppänen