Poliisi: autoilijat sekoittavat sakon ja liikennevirhemaksun

Poliisi antaa sakon tien päällä, jos autoilija jää kiinni ylinopeudesta. Tyypillisimmin poliisi määrää liikennevirhemaksun vähäisistä rikkomuksista, jotka todetaan liikennevalvonnassa.

Sakko, liikennevirhemaksu, pysäköintivirhemaksu – mitä näitä nyt on. Termit voivat olla valtaosalle autoilijoista tuttuja, mutta niiden tarkempi merkitys ja käytännöt ovat kuitenkin monille vieraita ja seuraukset tuntemattomia.

Onko tyypillistä, etteivät autoilijat tiedä mitä eroa on sakolla ja liikennevirhemaksulla?

– On. Ihmiset eivät myöskään erota sakkoa ja pysäköintivirhemaksua toisistaan tai sakkoa ja yksityisoikeudellista valvontamaksua toisistaan. Itse asiassa puhekielessä on hyvin tyypillistä puhua kaikenlaisista varallisuuteen vaikuttavista ratkaisuista, olipa ne sitten rikosoikeudellisia, hallinto-oikeudellisia tai sopimusoikeudellisia, sakkoina, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin vastaa.

– Vaan eipä se lainsäädäntökään näiltä osin ole kovin koherentti, koska sakko-sanaa on käytetty määriteltäessä erilaisia seuraamuksia oikeudenalasta riippumatta. Tällaisiahan ovat esimerkiksi uhkasakko ja sopimussakko, Arvelin toteaa.

Liikennevirhemaksu 20–200 euroa

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan viime vuoden kesäkuussa ja toi mukanaan liikennevirhemaksun, joka korvasi rikesakkojärjestelmän. Liikennevirhemaksu ei ole sakko, vaan ”hallinnollinen maksuseuraamus lainvastaisesta menettelystä.”

Tyypillisimmin poliisi määrää liikennevirhemaksun vähäisistä rikkomuksista, jotka todetaan liikennevalvonnassa. Poliisi selvittää asian tien päällä ja antaa rikkomuksen tehneelle liikennevirhemaksupäätöksen. Liikennevirhemaksun olemuksesta kerrotaan lisää poliisin nettisivuilla.

Liikennevirhemaksun määrä on kiinteä välillä 20–200 euroa.

Liikennevirhemaksun suuruus on määritelty rikkomuskohtaisesti tieliikennelaissa ja sen suuruuteen vaikuttaa teon lisäksi se, kenelle liikennevirhemaksu määrätään. Jalankulkijalle ja polkupyöräilijälle määrättävä liikennevirhemaksu on summaltaan eri kuin esimerkiksi moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle määrättävä liikennevirhemaksu.

Esimerkiksi jalankulkijan liikennesääntörikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on 20 euroa, mutta moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan liikennesääntörikkomuksesta liikennevirhemaksu on 100 euroa. Jos rikkomuksia on useampia, korotetaan niistä ankarinta liikennevirhemaksua kertaluonteisesti 40 eurolla.

Sakkoa ylinopeudesta

Poliisi antaa sakon, jos autoilija jää kiinni ylinopeudesta. Sakkoa voi seurata myös, jos ajaa maksamattoman ajoneuvoveron vuoksi käyttökiellossa olevalla ajoneuvolla. Tämänkaltaiset tilanteet ovat tyypillisiä esimerkkejä, joista seuraa sakkomenettely. Liikennerikokset voivat luonteeltaan olla näitä selkeitä poliisin käsittelemiä sakkoasioita.

Poliisi voi antaa sakon vain yksinkertaisissa ja selvissä asioissa. Asiaan ei saa liittyä vaikeita tai epäselviä oikeudellisia näyttö- tai tulkintakysymyksiä. Sakkomenettelyn tarkoitus on nopeuttaa ja helpottaa selkeiden asioiden käsittelyä. Osa poliisin antamista sakoista menee sakkovaatimuksina syyttäjän käsiteltäviksi ja osassa sakoista poliisin antama sakkomääräys on asian lopullinen, mutta valituskelpoinen ratkaisu.

Huomautus suullisesti tai kirjallisesti

Kuinka usein ja missä tilanteissa, autoilijan tien päällä pysäyttävä poliisipartio päästää autoilijan jatkamaan matkaa huomautuksella eli ilman sakkoa?

– Poliisin määräämät sakot, liikennevirhemaksut ja pysäköintivirhemaksut ovat jäävuoren huippu poliisin liikennevalvonnan suoritteista. Siitä huolimatta juuri määrätyistä rangaistuksista ja seuraamuksista nousee suurin meteli, Konsta Arvelin huomauttaa.

Hän kertoo, ettei poliisin antamista huomautuksista ole olemassa tilastoitua lukumäärätietoa.

– Tämä johtuu siitä, että huomautuksia annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Niitä annetaan kuitenkin enemmän kuin sakkoja tai sanktioita.

Onko käytäntö yhteneväinen?

Arvelin kertoo, että huomautuskäytännöstä on annettu poliiseille yhtenäinen valtakunnallinen suositus, jotta poliisipartiot toimivat esimerkiksi liikennevalvonnassa tien päällä samalla tavalla eri puolilla maata.

– Huomautuksen käyttöä on ohjeistettu (Poliisihallituksen laatimassa) sakkokäsikirjassa ja siinä on korostettu sitä, että huomautusta voi käyttää vain silloin, kun liikennerikos on lajissaan vähäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että huomautusta ei voida antaa vain siksi, että teko olisi yleisesti ottaen vähäinen, koska tällöinhän asia pitäisi käsitellä tuomioistuimen ulkopuolella sakkomenettelyssä, Arvelin selventää käytäntöä.

Arvelinin mukaan on kuitenkin täysin mahdollista, että jopa vähäisissä rikoksissa on vielä sitä lajikohtaista vähäisyyttä, joka ilmenee tekijässä tai teossa taikka molemmissa.

– Tällöin asiassa voidaan antaa huomautus. Nämä samat periaatteet koskevat liikennevirhemaksun ja pysäköintivirhemaksun määräämistä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto