Poliisi ilakoi: liikennekuolemien määrä laskussa

Alkuvuonna eli tammi–elokuussa Suomessa menehtyi viisi pyöräilijää: se on 10 vähemmän kuin vuosi sitten.

”Liikennekuolemien osalta kehitys näyttää positiiviselta usean ryhmän osalta!”

Koskahan viimeksi liikennettä työkseen valvova ja osaltaan liikenneturvallisuutta kehittävä poliisipäällystön edustaja on voinut kirjoittaa julkiseen jakoon alussa lainatun näin myönteisestä kehityksestä kertovan virkkeen?

Kirjoittaja poliisiylitarkasta Pasi Rissanen työskentelee Poliisihallituksessa liikenneturvallisuuden vastuualueella ja on kiteytyksessään oikeassa: näin myönteiseen arvio on tehtävissä tuoreimmista liikennekuolemien tilastoista.

Myönteiseen kokonaiskuvaan tulee merkittävä särö, kun tarkastellaan nuoria tienkäyttäjien, mutta siitä tarkemmin tuonnempana.

Poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta on käynyt tilastoja lävitse ja toteaa X:ssä, että alkuvuosi Suomessa on ollut erityisen turvallinen etenkin pyöräilijöille. Pyöräilijöitä on menehtynyt alkuvuonna viisi eli 10 vähemmän kuin vuosi sitten.

Alenevia kuolinlukuja vuoden 2023 tammi–elokuussa löytyy useista tienkäyttäjäryhmistä_

Suomessa kuoli 13 jalankulkijaa eli 2 vähemmän kuin edellisvuoden vastaavan aikaan.
Suomessa kuoli 13 moottoripyöräilijää eli 6 vähemmän kuin edellisvuoden vastaavan aikaan.
Suomessa kuoli 42 henkilöauton kuljettajaa eli 14 vähemmän kuin edellisvuoden vastaavan aikaan.
Suomessa kuoli 15 henkilöauton matkustajaa eli 9 vähemmän kuin edellisvuoden vastaavan aikaan.

Poikkeuksena myönteisestä kehityksestä ovat mopoilijat, sillä Suomessa kuluvan vuoden tammi–elokuussa kuoli 1 mopoilija eli yksi kuolintapaus enemmän kuin edellisvuoden vastaavan aikaan.

Erityisen kehno tulos on pakettiautojen kohdalla, sillä alkuvuonna pakettiautolla liikkuneita kuolintapauksia kirjattiin peräti 12 eli 12 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavan aikaan.

Näiden tilastolukujen osalta elokuun tiedot ovat vielä ennakkotietoja. Tiedot siis vielä tarkentuvat eli todennäköisesti kuolinluvut hieman kasvavat myöhemmin, sillä kuolleeksi tilastoituu henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, pois lukien sairaskohtauksiin kuolleet.

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, Suomen tieliikenteessä kuoli viime vuonna 196 ihmistä. Ilahduttavan, jopa ennätysmäisen alhainen luku pohjautuu Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoon, jossa luvussa ei ole mukana sairauskohtaukseen kuolleita.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mutta ne nuoret!

Tieliikenteen onnettomuuksia ja niiden seurauksia voi tarkastella monelta eri kantilta, mutta jos tieliikenteen vakavat onnettomuudet otetaan tarkasteluun uhrien iän perusteella synkentyy kuva selvästi.

Moottori uutisoi haasteesta aiemmin otsikolla 15–24-vuotiaat nuoret yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa.

Tieliikenteessä nuorten kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa on menehtynyt liikenteessä 12 alle 25-vuotiasta nuorta, tämä on 17 % kaikista menehtyneistä.

Nuorten aiheuttamien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien yleisimpinä ajankohtina painottuu voimakkaasti perjantain ja lauantain välinen yö ja lähes yhtä voimakkaasti lauantain ja sunnuntain välinen yö.

Poliisiylitarkastaja Rissanen on tuonut esiin, että nuorten kuljettajien kuolemaan johtavista tieliikenneonnettomuuksista noin kolmasosaan liittyy liian suuri tai väärä tilannenopeus.

Moottori on tuonut esiin myös, että alle 25-vuotiaiden tapaturmakuolemien taustalla liikenneonnettomuudet -otsikon alla kerrottiin, että tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat eniten alle 25-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia ja toiseksi eniten tapaturmaisista syistä johtuvia sairaalahoitojaksoja Suomessa.

Liikenneministeri huolissaan – etenkin nuorista

Liikenneministeri Lulu Ranne (ps) kirjoitti vastikään liikenneturvallisuuden nykytilasta kriittisesti liikenne- ja viestintäministeriön nettisivujen kolumnissa otsikolla Pysykää hengissä, rakkaat nuoret!

Ministeri toi esiin, että "Suomi on jäänyt liikenneturvallisuuden huippumaista jälkeen. Olemme kahdeksanneksi turvallisin EU-maa, kun liikenteessä kuolleiden määrä suhteutetaan väkilukuun. Näin laskettuna Suomessa on jopa 1,5-kertainen määrä liikennekuolemia naapurimaihin Ruotsiin ja Norjaan verrattuna."

Lulu Ranne huomioi, että nuoret kuljettajat ovat onnettomuustilastoissa yliedustettuina. Hän esitti kolumninsa lopuksi hartaan toiveen: "Tarvitsemme lisää ymmärrystä siitä, miten saamme kaikki nuoret sitoutumaan turvallisempaan liikennekulttuuriin sekä nuorten liikennekuolemat, pysyvät vammautumiset ja loukkaantumiset nollaan."

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:6:"143764";i:1;s:6:"124966";i:2;s:6:"143755";}