Pyöräilykypärän käyttö olisi voinut pelastaa 26 pyöräilijää kuolemalta

Vain joka kolmas vuosina 2016–2020 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä käytti kypärää. Onnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät, että pyöräilykypärän käyttö tulisi määrätä lailla pakolliseksi ja kypärän käytön valvontaa tulisi lisätä.

Kypärättömyys niittää synkkää satoa. Vuosina 2016–2020 tutkituissa liikenneonnettomuuksissa (83) kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas (32 %) käytti kypärää. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kypärää käyttämättömistä pyöräilijöistä puolet, eli 26 henkilöä, olisi voinut pelastua kuolemalta, mikäli kypärä olisi ollut käytössä.

Onnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät, että pyöräilykypärän käyttö tulisi määrätä lailla pakolliseksi ja kypärän käytön valvontaa tulisi lisätä.

OTI-pyöräilyraportissa on tarkasteltu vuosina 2016–2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia. Tarkastelusta on poistettu sairauskohtausonnettomuudet, joita oli viisivuotisjaksolla yhteensä 29 eli 26 % kaikista pyöräilyonnettomuuksista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kypärä ja valot polkijan oma etu

– Kypärän, valojen ja muiden turvavarusteiden käyttäminen on pyöräilijöiden oma etu. Niillä ei voida estää kaikkia onnettomuuksia ja vammoja, mutta niiden käytöllä on kokonaisuutta arvioitaessa merkittävä turvallisuusvaikutus. Täytyy kuitenkin muistaa, että onnettomuus on usein monen tekijän summa, erityisasiantuntija Salla Salenius Onnettomuustietoinstituutista toteaa.

Neljännes vuosien 2016–2020 onnettomuuksista (24 %) tapahtui pimeän tai hämärän aikaan. Näissä onnettomuuksissa mukana olleista 20 pyöräilijästä joka toisella ei ollut onnettomuushetkellä pyörässään valoa edessä eikä takana.

Parikymmentä pyöräilijää kuolee vuosittain

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Onnettomuusriskiä kasvattavat ajaminen päihtyneenä sekä esimerkiksi iän tai sairauksien myötä heikentynyt toiminta- ja havainnointikyky. Valtaosa menehtyneistä pyöräilijöistä on yli 54-vuotiaita. Onnettomuudet painottuvat taajamiin.

Onnettomuuksissa kuoli 23 nais- ja 60 miespyöräilijää. Lisäksi onnettomuuksissa kuoli yksi moottoripyöräilijä. Kuolleista pyöräilijöistä 80 % oli yli 54-vuotiaita ja joka neljäs oli yli 74-vuotias.

– Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lisäksi liikenteessä loukkaantuu vakavasti useita satoja pyöräilijöitä vuosittain. Näiden onnettomuuksien tutkintaa kehitetään tunnistamaan taustalla vaikuttaneita tekijöitä ja ennaltaehkäisemään vakavia loukkaantumisia jatkossa, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari taustoittaa.

Aiheuttajina myös pyöräilijät

Pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosina 2016–2020 kolme neljännestä oli yhteenajoja moottoriajoneuvon kanssa.

Moottoriajoneuvon kuljettaja oli tutkijalautakuntien arvioiden mukaan aiheuttajana 53 prosentissa yhteenajoista, kun taas loput 47 prosenttia oli polkupyöräilijän aiheuttamia.

Onnettomuutta edelsi tutkijalautakuntien mukaan tyypillisesti moottoriajoneuvon kuljettajan tai yhteenajoissa mukana olleen pyöräilijän havainnointivirhe. Onnettomuusriskiä kasvatti usein myös jokin liikennetilanteen ennakointiin liittyvä tekijä, kuten luottamus siihen, että muut tienkäyttäjät väistävät. Havainnointia ja ennakointia heikensivät monesti liiallinen keskittyminen pelkästään omaan toimintaan tai esimerkiksi keskittyminen vain yhdestä suunnasta saapuvaan muuhun liikenteeseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tankojuoppous myös mukana

Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä alkoholin käyttö oli tiedossa 76 henkilön kohdalla. Heistä joka viides (18 %) pyöräili onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.

Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä reilu puolet (55 %) noudatti onnettomuushetkellä liikennesääntöjä. Pyöräilijöiden tyypillisin sääntörikkomus oli väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen. Väistämisvelvollisuuden laiminlöi joka viides (21 %) onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä.

Moottoriajoneuvon kuljettajien sääntörikkeistä yleisin oli ylinopeus. Muita moottoriajoneuvon kuljettajien liikennesääntörikkeitä olivat muun muassa pysähtymättä jättäminen suojatien tai pyörätien jatkeen edessä ja muu väistämisvelvollisuuden laiminlyönti.

Risteysalueet turvallisemmiksi

Polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan melko samana: jos verrataan vuosien 2011–2015 ja 2016–2020 keskiarvoja, on onnettomuuksien määrä vähentynyt reilun kymmeneksen.

Tutkijalautakunnat esittivät tutkimiensa onnettomuuksien perusteella, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi kaikkiin tienkäyttäjiin kohdistuvassa valistuksessa korostaa yleisen varovaisuuden merkitystä liikenteessä ja painottaa jokaisen liikkujan vastuuta niin omasta kuin muiden turvallisuudesta.

Lisäksi lautakunnat ehdottivat erilaisia muita toimia kuten liikennevalojen asentamista sekä korotettujen ja keskisaarekkeellisten suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden rakentamista. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseksi lautakunnat ehdottivat hidastetöyssyjen rakentamista ajoradalle ylityspaikkojen läheisyyteen.

Kaikki kuolonkolarit tutkitaan

Onnettomuustietoinstituutti työskentelee ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. OTI koordinoi kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien riippumatonta tutkintaa ja hallinnoi niistä kerättyä tietoa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuvat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet.

OTIn keräämän ja analysoiman tiedon avulla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen niin lainsäädännön kuin käytännön toimenpiteiden tasolla.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Onnettomuustietoinstituutti

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy