Pyöräliitto vastustaa pyöräilijöiden promillerajaa – voi jopa lisätä rattijuoppojen määrää

Pyöräliiton mukaan poliisi voi jo nyt pysäyttää päihtyneen pyöräilijän tai potkulautailijan, jos hän aiheuttaa vaaraa muille.

Pyöräliitto vastustaa pyöräilijöille kaavailtua 0,5 promillen promillerajaa. Pyöräliiton mukaan pyöräilijöille asetettu promilleraja voisi pahimmillaan ohjata päihtyneitä henkilöitä käyttämään moottoriajoneuvoja polkupyörän sijaan. Tällöin pyöräilijöille asetettu promilleraja kääntyisi tarkoitustaan vastaan. Pyöräliiton mukaan pyöräilijöille asetettu promilleraja vähentäisi myös lain kunnioitusta sekä olisi myös mahdoton valvoa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on arviomuistiossaaan ehdottanut, että sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista pyöräilylle ja mikroliikkumiselle tulisi 0,5 promillen raja.

Pyöräliiton mielestä nykylainsäädäntö on jo nyt toimiva sen osalta, mitä tulee päihtyneenä pyöräilyyn. Tieliikennelaissa määritetään jo nyt, että päihtyneenä ei saa ajaa mitään ajoneuvoa, jos se vaikuttaa ajokykyyn. Tieliikennelain 17 § koskee myös polkupyöräilyä päihtyneenä.

– Jo nyt poliisi voi pysäyttää päihtyneen pyöräilijän tai potkulautailijan, jos hän aiheuttaa vaaraa muille. Jos poliisin valvontaa halutaan helpottaa, olisi yksinkertaisinta antaa poliisille valtuudet määrätä myös pyöräilijä tai sähköpotkulautailija alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi suoritettavaan kokeeseen. Erillisen promillerajan määrittelyä tähän ei tarvita, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Promillerajaa ei noudatettaisi

Pyöräliiton kanta on, että ehdotettu promilleraja voisi tuoda mukanaan myös useita kielteisiä sivuvaikutuksia. Sivuvaikutuksia olisivat esimerkiksi se, että on todennäköistä, että promillerajaa ei käytännössä noudatettaisi. Tämä puolestaan heikentäisi lainsäädännön kunnioitusta. Lakia olisi lisäksi hankalaa valvoa. Laki ohjaisi myös poliisin huomiota ja resursseja pois vakavampien rikosten, kuten rattijuopumusten, torjunnasta.

– Erityisen ongelmallisia tilanteita olisivat suuret yleisötapahtumat. Haluammeko me tehdä tuhansien Ruisrockista palaavien pyöräilijöiden toiminnasta laitonta? Miten poliisi voisi puuttua näin suureen lakia rikkovaan ryhmään? Koistinen kysyy.

Pahimmillaan promilleraja kääntyisi tarkoitustaan vastaan. Se voisi Pyöräliiton mukaan lisätä jopa moottoriajoneuvojen päihtyneenä kuljettamista. Esimerkiksi maaseudulla on tarve liikkua päihtyneenäkin, mutta joukkoliikennettä ja takseja ei ole tarjolla. Polkupyörällä liikkuessaan päihtynyt kuljettaja aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa lähinnä itselleen.

Promilleraja lisäisi myös sosiaalisia ongelmia

Pyöräliiton mukaan promilleraja voisi myös siirtää alkoholin nauttimista ravintoloista yhä enemmän koteihin, minkä tiedetään aiheuttavan sosiaalisia ongelmia.

– Jos esitetty tiukka promilleraja lisää vähänkin moottoriajoneuvojen käyttöä päihtyneenä, menetetään helposti sen potentiaaliset hyödyt, Matti Koistinen toteaa.

Kotimaassa tehtyjen tilastojen perusteella vasta yli 1,2 promillen päihtymys näyttäisi lisäävän merkittävästi vakavien pyöräilyonnettomuuksien riskiä. Tilastojen mukaan vuosina 2011–2020 liikenteessä kuolleista 178 pyöräilijästä 3 prosentilla mitattiin verestä alle 1,2 promillen päihtymys. Noin 15 prosentilla kuolleista pyöräilijöistä päihtymys oli yli 1,2 promillea.

– Pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista yhteensä alle viidennes oli siis päihtyneitä. Tämä on samaa luokkaa kuin jalankulkijoiden kohdalla, tosin sillä erolla, että jalankulkijoiden kuolemista tilastoidaan ainoastaan törmäykset ajoneuvojen kanssa. Päihtyneiden jalankulkijoiden kaatumisia ei tilastoida tieliikenneonnettomuuksina kuten pyöräilijöiden.

Pyöräliitto myös muistuttaa isommasta ongelmasta: Onnettomuustutkintainstituutin päihderaportin mukaan vuosina 2016–2020 kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 36 prosenttia oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Näissä onnettomuuksissa kuoli yhteensä 321 henkilöä, joista 68 oli muita kuin ajoneuvon kuljettajia.

Mahdollinen promilleraja oltava korkea

Pyöräliitto toteaa tiedotteessaan, että jos pyöräilylle asetettaisiin promilleraja, olisi sen oltava selkeästi korkeampi kuin moottoriajoneuvojen kohdalla. Esimerkiksi Saksassa promilleraja polkypyörällä on 1,6 promillea.

– Nykyinen lainsäädäntö on päihtyneenä pyöräilyn suhteen järkevä ja yhteiskunnan kannalta toimiva. Niin pitkään kuin meillä sallitaan alkoholin myynti, on hyväksyttävä myös siitä aiheutuvia haittoja. Nämä kannattaa luonnollisesti minimoida. Polkupyörä on siinä mielessä järkevä väline, ettei sillä päihtyneenä liikkuessa aiheuteta yleensä vaaraa muille, Koistinen huomauttaa.

Sähköpotkulautailu kuriin sääntelyllä

Pyöräliiton mielestä sähköpotkulautojen aiheuttamiin eri ongelmiin löytyy myös ratkaisu. Niistä tehokkain olisi Norjan mallin mukainen toimilupajärjestelmä.

Norjassa kunnat voivat määrätä monista kevyiden sähköajoneuvojen vuokraukseen liittyvistä asioista toimiluvan myöntämisen yhteydessä. Myönnetyssä toimiluvassa voidaan säädellä muun muassa paikoista sekä alueista, joilla kevyitä sähköajoneuvoja saa pysäköidä sekä alueista, missä niillä ajaminen on kiellettyä. Samalla voidaan määritellä nopeusrajoituksia sekä ajankohdista, jolloin vuokraaminen on sallittua. Myös ajoneuvoihin liittyvien standardien ja tekniikan määritteleminen on mahdollista tässä vaiheessa.

Sairaalatilastoja sekä henkilöliikennetutkimuksen tilastoja yhdistämällä nähdään, että sähköpotkulautaonnettomuuksien riski on jopa kahdeksankertainen matkaa kohti. Ongelmia voitaisiin ehkäistä tekemällä sähköpotkulaudoista turvallisempia.

– Vaadimme, että ministeriö ryhtyy toimiin keveiden sähköajoneuvojen rakenteen muuttamiseksi turvallisemmaksi. Ajoneuvot ovat hankalasti hallittavia verrattuna polkupyöriin, ja sen vuoksi niillä sattuu paljon enemmän onnettomuuksia. Tämä on oikeastaan koko ongelman ydin, johon tulisi puuttua sekä EU-tason että kansallisen lainsäädännön avulla, Matti Koistinen sanoo.

Lähde Pyöräliitto