Retkeilystä innostuneille suomalaisille ilouutisia: Sallatunturi ja Evo saamassa kansallispuiston arvon

Kansallispuistot ovat nousujohteisessa kurssissa kansan keskuudessa. Ympäristöministeriölle on ehdotettu kaikkiaan kansallispuiston arvoa viidelle eri kohteelle, joista Sallatunturi ja Evo alkavat vaikuttaa varsin varmoille.

Ympäristöministeriö on saanut useita esityksiä uusien kansallispuistojen perustamisesta. Ministeriön selvityksen perusteella jatkotoimenpiteitä ansaitsevat Sallatunturi ja metsäalue Evo.

Kuluvan hallituskauden aikana ympäristöministeriölle on tehty kansallispuistoaloitteet lisäksi Korouoman rotkolaaksosta, Porkkalan saaristosta ja Punkaharjun kansallismaisemasta.

Sallatunturi tarjoaa tuntureita, harjuja ja rotkolaakson

Lapissa, maan itärajan tuntumassa sijaitsevasta Sallatunturista voidaan ympäristöministeriön mukaan ryhtyä valmistelemaan hallituksen esitystä välittömästi. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätkaudella vuonna 2021.

Sallatunturin kansallispuisto on tarkoitus perustaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle luonnonsuojelualueelle. Alueen koko on noin 10 000 hehtaaria ja sen maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista jopa noin 250 metrin syvyiseen Aatsinginhaudan rotkolaaksoon.

– Sallatunturin luonnonsuojelualue upeine tuntureineen ja ylänköineen, puhuttelevine vanhoine metsineen ja virkistävine purosyvänteineen muodostaa julkisin yhteyksin helposti saavutettavan ja silti koskemattoman erämaisen alueen. Alueen merkittävät luontoarvot ja valtakunnan rajan ylittävä ekologinen yhteys sekä matkailualueen laadukas palveluinfra luovat erinomaiset edellytykset kansainväliselle kestävälle luontomatkailulle. Sallan kansallispuisto vahvistaisi alueelle sen ansaitseman arvon ja lisäisi hyvinvointia ja elinvoimaa sallalaisille ja Sallan matkailulle, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo.

Evon metsäalueella lukuisia vesistöjä

Evo on Kanta-Hämeessä sijaitseva 8 000 hehtaarin vanhojen boreaalisten metsien alue. Alueen kerrotaan tarjoavan metsien lisäksi myös harjuja, lukuisia pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä ja perinneympäristöjä. Alueella on myös talousmetsiä, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä niiden monimuotoisuutta aktiivisin toimin.

Evossa alueen toimijoista kootaan aluksi alueellinen työryhmä, jonka työn pohjalta valmistelussa on tarkoitus edetä.

– Laajentamalla Evon metsien suojelualuetta pystyisimme ehkäisemään metsien pirstaloitumisen ja samalla muodostuisi alue, jonka luontoarvot ja tärkeys kasvavat tulevien vuosien aikana. Evo on poikkeuksellisen hyvin tutkittu alue, joka on käytännössä toiminut luonnonlaboratoriona suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Luonnon monimuotoisuudelle ja tieteelle hyvin merkittävälle alueelle sopii erinomaisesti termi Tiedekansallispuisto, Evon kansallispuistoa esittäneen työryhmän jäsen John Loehr kertoo.

Suomalaiset innostuneet kansallispuistoista

Osasyy uusien kansallispuistojen valmisteluun on suomalaisten intoutuminen kotimaan luontomatkailusta. Kansallispuistoverkoston laajentaminen on myös kirjattu Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan.

– Tänä vuonna suomalaiset ovat löytäneet luontoon ennennäkemättömällä innolla. Luonto on tuonut rauhaa poikkeusaikoina, ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat alkuvuonna jopa 20 prosentilla. Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää näitä keitaita. Siksi on upeaa, että pääsemme nyt liikkeelle uusien kansallispuistojen perustamisessa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa

Lähde: Ympäristöministeriö Kuvituskuva: Daniel Taipale