Ruuhkamaksuilla vaisu kannatus – Autoliitto selvitti

Ruuhkamaksujen kannatus – ainakin kuntavaalien alla – vaikuttaa laimealta, käy ilmi Autoliiton selvityksestä Uudellamaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Autoliiton tuoreen kyselyn perusteella ruuhkamaksujen kannatus on varsin vaisua läpi puoluekentän. Autoilijoiden etujärjestö kysyi eduskuntapuolueiden kunnallisjärjestöiltä suhtautumista ruuhkamaksuihin, jotka hallitus aikoo lainsäädännöllä mahdollistaa tämän hallituskauden aikana. Helsingissä kyselyyn vastasi myös Siniset, joka on vaaliliitossa Kristillisdemokraattien kanssa.

Ruuhkamaksujen kannatus jää kyselyyn vastanneiden puolueiden kunnallisjärjestöjen keskuudessa varsin vaisuksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaikilla puolueilla ei ole linjausta

Helsingin Vihreiden kanta on, että pääkaupunkiseudulla sujuva liikkuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttävät, että ruuhkamaksut voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. Rkp:lla ei ole Helsingissä yhtenäistä kantaa eikä Sdp ole myöskään linjannut asiaa yksityiskohtaisesti. Sdp:stä ilmoitetaan, että kanta muodostetaan asiantuntijoita kuullen, kun asioita tulee valmisteluun ja päätöksentekoon.

Helsingin Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit sekä Siniset eivät kannata ruuhkamaksuja. Liike Nytin, Keskustan ja Kokoomuksen Helsingin kunnallisjärjestöt eivät vastanneet Autoliiton kyselyyn.

Uudeltamaalta täystyrmäys

Muualla Uudellamaalla ruuhkamaksut saavat koko lailla täystyrmäyksen vastanneiden puolueiden keskuudessa.

Vantaalla Sdp ilmoittaa, että se ei ole vielä muodostanut aiheeseen kantaa, mutta Espoon Sdp ei kannata ruuhkamaksuja. Kaunaisten Sdp:n mukaan ruuhkamaksut voisivat olla tarpeen, sillä henkilöautoliikenne pitäisi saada vähenemään.

Kauniaisten Vihreät toteavat, että ruuhkamaksut ovat mahdollinen keino, mutta tällä hetkellä maksuille ei ole akuuttia tarvetta.

Muissakaan Uudenmaan kunnissa vastanneet puolueet eivät kannata ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Sipoon Vihreät toteavat, että ennen kuin ruuhkamaksut tulevat ajankohtaiseksi, pitää saada julkinen liikenne paremmin toimivaksi ja houkuttelevammaksi.

”Uusi työssäkäynnin vero”

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää, että ruuhkamaksuissa olisi kyse uudesta verosta.

– Ruuhkamaksut olisivat käytännössä uusi työssäkäynnin vero. Sitä joutuisivat maksamaan erityisesti sellaiset ihmiset, jotka eivät voi tehdä etätöitä tai valita työaikojaan.

Nieminen muistuttaa, ettei joukkoliikenne kata läheskään kaikkien liikkumistarpeita edes pääkaupunkiseudulla.

– Helsingissä helposti koetaan, että ruuhkamaksu ei koske helsinkiläisiä, minkä takia asiaa on helpompi kannattaa, Nieminen arvioi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruuhkamaksut puhuttavat

Ruuhkamaksuista on keskusteltu muissakin kaupungeissa, minkä takia Autoliitto kysyi asiaa myös Turusta, Tampereelta ja Oulusta.

Turussa ruuhkamaksuja eivät kannata Sdp, Keskusta ja Rkp. Vihreiden mielestä ruuhkamaksut pitäisi todennäköisesti ottaa käyttöön Turussa, jos löytyy teknisesti järkevä tapa niiden toteuttamiseksi. Tampereen Vihreät kannattaa liikenteen hinnoittelun selvittämistä osana liikennejärjestelmätyötä ja Oulun Vihreät eivät ole ottaneet asiaan kantaa. Oulussa Keskusta ja Liike Nyt ovat ottaneet kielteisen kannan ruuhkamaksuihin.

Pysäköintiä ja ajonopeuksien kameravalvontaa

Autoliitto kysyi eduskuntapuolueiden kunnallisjärjestöiltä näkemyksiä useisiin liikennepoliittisiin kysymyksiin Uudellamaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Kysymykset koskivat ruuhkamaksujen lisäksi kaupunkibulevardeja (pääkaupunkiseutu), julkisia kadunvarsipysäköintipaikkoja, pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitetta, joukkoliikennekaistojen käyttöoikeutta, automaattista nopeusvalvontaa sekä autoilun käyttömahdollisuuksien rajoittamista.

Kyselyn kaikki vastaukset löytyvät täältä.

Kyseessä myös liikennevaalit

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 13.6.2021. Ne ovat myös liikennevaalit, sillä ihmisten arjen liikkumistarpeiden ja sujuvien liikkumistapojen kannalta on merkityksellistä, millainen on oman kotiseudun yhdyskuntarakenne ja sen muotoutuminen taas on kuntien kontolla, joilla on alueellaan kaavoitusmonopoli, kuten Moottorin artikkelissa aiemmin todettiin.

Kunnanvaltuutetuilla on valtaa, sillä kunnallinen itsehallinto nauttii Suomessa vahvaa lainsäädännöllistä suojaa. Ylin poliittinen päätösvalta kunnissa kuuluu valtuustolle, jolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuutetut päättävät nelivuotiskaudellaan myös useista liikenteeseen ja ihmisten liikkumisedellytyksiin liittyvistä asioista. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen totesi painetun Moottorin (1–2/2021) kolumnissaan, kuntien päätöksenteolla on merkittävä vaikutus liikkumiseen ja sen kustannuksiin.

Teksti ja kuva: Marko Jokela Lähde: Autoliitto

a:1:{i:0;s:5:"94532";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy